keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Etusivu

Kirjalahja jouluksi miehelle. Huhu.ru.
Elämä hyödyllisenä idioottina sodan aattona, mitä se on? Martti vedetään ennustustehtailuun Pietarissa. Kaatuuko yksinvaltias ja tienaako Martti?

Suomen kliininen lääketiede on korkeatasoista.

Suomen kliininen eli käytännölliseen lääkärintyöhön tai potilaiden hoitoon kuuluva lääketiede ja sen tutkimus on korkeaa tasoa. Yliopistoja ja tutkimuslaitoksia vertaillaan tutkimusjulkaisuihin tehtyjen viittausten määrän perusteella. HUS:n Meilahden sairaalat ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunta muodostavat nykyisin kokonaisuuden nimeltä Helsinki Academic Medical Center. Sen on arvioitu kuuluvan Euroopan viiden parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän keskuksen joukkoon.


Kipu taiteena

Deborah Padfield yhdessä professori Joanna Zakrzewskan ja lontoolaisten potilaiden kanssa ovat tuottaneet kasvokivun kokemuksista kertovan näyttelyn MASK:MIRROR:MEMBRANE. Se pyrkii antamaan kärsivien kokemukselle äänen ja tarkastelmaan kipua taiteena.

Myös muut ovat pyrkineet kuvittamaan kokemustaan.
Toinen näyttelypaikka kiputaiteelle.
Lisää kuvia kiputaide kokemuksesta.

Hermoston muutokset ja sairaudet sekä taide.

Käsityksen laajentamista aivojen epäjärjestyksen avulla. Affecting perception: Taide ja neurotiede näyttely Oxfordin 03 Galleriassa.
Näyttelyn kuraattoreiden haastattelu.
Taiteilijaryhmä, jolla kiinnostusta myös neurotieteisiin AXNS Collective.

Antibiooteistako apua selkäkipuun?

European Spine Journal lehdessä on julkaistu tutkimus missä todettiin välilevyleikkauksessa 43 %:lla potilaista anaerobinen bakteeri välilevyssä. Naapurinikamien päätelevyn niin sanottuja Modic 1 muutoksia kehittyi 80 %:ssa jos välilevyssä oli kyseisiä bakteereja. Bakteerien löytyminen voi selittyä leikkauksen aikaisella joutumisella näytteen joukkoon, vaikka tutkijat pitävätkin sitä epätodennäköisenä.

Toisessa tutkimuksessa saatiin yli puoli vuotta selkäkivusta kärsineellä ja Modic 1 muutoksia omaavalla potilasryhmällä pitkällä, 100 päivän antibioottikuurilla vuoden seurannassa merkittävästi parempi toimintakyky kuin lume hoitoa saaneella ryhmällä. Tutkimukset vievät ajatuksia siihen suuntaan, että osassa välilevyongelmia voisi takana olla pitkäaikainen matala-aktiivinen tulehdus.

Kenenkään ei kannata alkaa omin päin hoitaa selkäkipuaan tähän tapaan koska näin pitkällä antibioottikuurilla on vaikeitakin sivuvaikutuksia. On myös epäselvää mille potilasryhmälle hoidosta voisi mahdollisesti olla hyötyä. Kaikille selkäkipupotilaille tuskin uusi hoitoajatus tuo parannusta lisätutkimusten jälkeenkään.

Lisää aiheesta, Pain Research Forum.

Yksi kipulääke ei auta kaikkia

Cochrane-tutkijaverkosto on käynyt läpi yhteensä 350 tutkimusta kipulääkkeiden tehokkuudesta ja vaikutuksen kestosta viisaudenhampaan poiston tai vastaavan kirurgisen toimenpiteen jälkeisissä kivuissa. Mikään lääke ei saanut aikaan hyvää kivun lievitystä kaikille potilaille. Parhaimmat lääkkeet tehosivat 70 prosenttiin ja heikoimmat vain 30 prosenttiin saajista.

Hyvin lievitti kipua mm. 400 mg ibuprofeenia, 50 mg diklofenaakkia, 500 mg naprokseenia, 120 mg etorikoksibia, 400 mg selekoksibia ja 1 000 mg parasetamolin ja 60 mg kodeiinin yhdistelmälääke. Pidempiaikainen kivun lievitys onnistui naprokseenilla, etorikoksibilla ja selekoksibilla. Tänä pidettiin yli 8 tunnin helpotusta.

Jos ensimmäinen lääke ei tehoa, niin kannattaa kokeilla seuraavaa. Ei ole vielä valitettavasti tarjolla keinoja joilla voitaisiin ennustaa mikä kipulääke antaa kullekin yksilölle parhaan vaikutuksen. Toistaiseksi joudutaan kulkemaan yrityksen ja joskus uudelleen kokeilunkin kautta.

Lääkäreissä on hauskempikin puoli Lekuri.net, vitsejä lääkäreistä, hoitajista ja potilaista. Kerro oma vitsisi.
Kauneus on tärkeä osa terveyttä, Kauneus.net.
Ota yhteyttä info.kipunet@gmail.com

Pääkipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.


Pääkipu on harvoin vaarallista,mutta usein pelottavaa

Päänsärky on hyvin yleinen oire. Yli 80 prosenttia ihmisistä arvioidaan ajoittain kärsivän päänsärystä. Se ei ole läheskään aina merkki sairaudesta, vaan pää voi olla kipeä vaikkapa flunssan, liiallisen juhlimisen, ylirasittuneisuuden tai ratkaisemattomien ongelmien seurauksena.

Erittäin harvoin päänsäryn takaa löydetään henkeä uhkaavaa sairautta. Lääkärin tutkimus on kuitenkin tarpeen, jos vaiva haittaa elämistä tai muuttaa muotoaan. Uusi äkillinen ja voimakas päänsärkyoire on aina selvitettävä pikaisesti. Päänsärkyyn on tehokkaita hoitokeinoja, joten yksin ei särkyään kannata jäädä murehtimaan.





Lihasjännityspäänsärky vaivaa joka kolmatta

Lihasjännityspäänsärystä kärsii noin kolmannes suomalaisista aikuisista. Aiemmin sen ajateltiin johtuvan liiallisesta jännityksestä pää- ja niskalihaksissa, jossa verenkierron huononeminen aiheuttaa kipuja. Tarkkaa syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta. Jännityspäänsärky voi johtua keskushermostoperäisestä syystä. Selitykseksi on tarjottu mm. toimintahäiriötä aivojen osien välisissä yhteyksissä.

Jännityspäänsärkypotilaat ovat monasti herkkiä reagoimaan kipuun. Heillä on myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta tavallista useammin. Jännityspäänsärystä kärsivien väitetään olevan tavallista tunnollisempia ja täydellisiin suorituksiin pyrkiviä luonteita. Perinnöllisyydellä on todennäköisemmin merkitystä. Erään tutkimuksen mukaan jännityspäänsärystä kärsivän lähiomaisella on yli kolminkertainen riski saada itsekin sama vaiva.

Jännityspäänsärystä johtuvaa kipua kuvaillaan useimmiten puristavana pannan tunteena pään ympärillä, kiristyksenä, repimisenä, viiltoina tai jäykkyytenä lihaksissa. Päänahkakin voi olla arka. Tuntemukset ovat yleensä molemmin puoleisia, mutta ne voivat vaikuttaa vain toisella puolella päätä. Kipu ja päänsärky tuntuu usein eniten takaraivolla, otsalla ja ohimoilla tai päälaella. Tavallisimmin särky pahenee iltapäivällä.

Eroten migreenistä jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity näköoireita kuten sokeita pisteitä tai vilkkuvia valoja, oksennusta tai vatsakipuja, toispuoleisia tuntemuksia tai puhehäiriöitä. Migreenissä fyysinen rasitus yleensä lisää pääkipu, näin ei välttämättä ole asia jännityspäänsäryssä.

Jännityspäänsärky voidaan jakaa jaksottaiseen ja krooniseen tyyppiin. Jaksottaiset kohtaukset kestävät vain joitakin päivä. Jos päätä särkee yli puolet kuukauden päivistä, kyseessä on krooninen jännityspäänsärky. Jaksottainen tyyppi voi myös muuttua krooniseksi.

Yleensä esioireita ei esiinny. Särky ei ole erityisen voimakasta, mutta se voi tuntua päiviä ja viikkoja, joskus vieläkin pidempään. Särky on yleensä jatkuvatyyppistä eikä se niinkään esiinny kohtauksittain.

Stressi ja kiire voi pahentaa tai saattaa laukaista vaivan. Varsinkin tietokoneella työskennellessä, autolla ajaessa tai muissa vastaavissa toiminnoissa, oireet voivat lisääntyä. Joskus vaivaan liittyy epämiellyttävää huimauksen tai epävarmuuden tunnetta. Myös pahoinvointia voi esiintyä. Yleensä ulkoilu ja liikunta helpottavat särkyoireita. Vapaa-aikana oireet useimmiten lieventyvät.

Tutkittaessa havaitaan, että lihakset ovat usein arat sekä niskan että pään alueella. Sen sijaan mitään merkkejä hermotoimintojen häiriöistä ei ole. Jos takaraivossa on kipuja, niin usein tutkittuna niskarusetin eli yläniskan lisäksi niskalihakset ovat laajemminkin arat. Ohimoissa voi myös olla kipuja kuten muissakin pään alueen lihaksissa. Se missä kipu tuntuu kulloinkin pahiten, voi vaihdella.

Koneellisissa lisätutkimuksissakaan ei yleensä löydetä poikkeavaa. Kaularangan röntgenkuvassa oikoryhti voi olla merkkinä kohonneesta lihasjännityksestä.

Hoitona käytetään yleensä tulehduskipulääkkeitä, lihaksia rentouttavia lääkkeitä, masennuslääkkeitä, fysikaalista hoitoa ja akupunktiota. Ongelmallisimmissa tilanteissa myös hypnoosi tai biofeedback-hoito saattaa olla käyttökelpoinen tapa oman rentoutumiskyvyn hallitsemisen parantamiseksi.

Fysikaalisessa hoidossa on tärkeää aluksi saada lihakset rentoutumaan. Jos hyvin jännittyneillä lihaksilla ryhdytään raskaampaan voimailuun, kuten kuntosaliharjoiteluun suurilla painoilla, se voi johtaa oireiden pahenemiseen. Lievemmissä tapauksissa hoito voidaan aloittaa suoraan voimistelullakin. Itsehoitona voi lihasjännityspäänsäryssä käyttää ensiapuna tulehduskipulääkkeitä pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan.

Työpaikan ja kotitöiden oikeista työasennoista kannattaa huolehtia. Päivän mittaan on syytä pitää useita lyhyitä taukoja. Niiden aikana voi tehdä kevyitä voimisteluliikkeitä niskan ja hartian seuduilla.

Päätetyötä tehtäessä on hyvä tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa, jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei myöskään saa olla liian korkealla. Vinossa asennossa työskentelyä on vältettävä. Monitoriin ei saa tulla haittaavia heijastuksia valoista. Tarvittaessa on hankittava päätetyöskentelyyn sopivat lasit.

Pitkiä yhtäjaksoisia työrupeamia on vältettävä. Joka tunti olisi pidettävä muutama vaikka lyhytkin tauko. Autolla ajettaessa kannattaa pitää ratista alhaalta kiinni. Hartioita on syytä rentouttaa aina kun se vain on mahdollista.

Työskennellessä on hyvä välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhan jännittyneet ja rentouttaa niitä. Jos ihmisellä on taipumusta työntää päätä eteenpäin päätetyötä tehdessä, hänen pitää tarkkailla tilannetta ja korjata asentoaan useita kertoja päivän aikana.

Nukkuessa niska ei saa olla vinossa. Tähän voi yrittää päästä muokkaamalla tyynyä niin, että uniasennossa tyyny ei nosta päätä vinoon. Kyljellä maatessa tarvitaan pään alle korkeampi tuki kuin selällään oltaessa, jolloin voi riittää pieni tuki kaularangan alle. Tarjolla on myös erikoistyynyjä, joita voi kokeilla. Jos vaihtaa usein nukkuessaan asentoa, vaikeata on löytää sopivaa tyynyratkaisua.

On hyvä hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen vastapainoksi vuorotellen supistuvat ja rentoutuvat. Myös yleiskunnosta on syytä pitää huolta.

Lihasjännitystä aiheuttavia harrastuksia kannattaa välttää. Sellaisia ovat esimerkiksi virkkaus, kutominen ja lukeminen makuulla. Urheilussa kannattaa saada aikaan monipuolista rasitusta lihaksille. Uidessa on hyvä opetella eri tyylejä; vuorotellen vaikkapa kroolia ja selkäuintia. Rintauintia on syytä uida kilpailutyylillä niin, että pää on välillä suorana veden alla. Jos ei halua kastella tukkaa tai silmiä, voi käyttää uimalakkia ja uimalaseja.

Riittävästä rentoutumisesta on huolehdittava. Säännölliset elämäntavat vähentävät vaivoja. Valvomista tulisi välttää.



Migreeni vaivaa useammin naisia

Migreeni on tyypillisimmässä tapauksessa helposti erotettavissa jännityspäänsärystä. Valitettavasti molemmat vaivat voivat joskus esiintyä samanaikaisestikin ikään kuin ruokkien toinen toistaan.

Ennen varsinaista migreenikohtausta henkilöllä voi olla ennakoivia oireita, kuten näkö-, tunto-, puhe- tai liikehäiriöitä. Tämä ns. auravaihe voi kestää useita minuutteja. Näköhäiriöitä voi olla molemmissa silmissä. Ne voivat tulla näön sumentumisen, siksak kuvioiden, sokean pisteen, tunnelinäön, vilkkuvien valojen, tähtien tai silmäkipujen muodossa. Aura yleensä ilmaantuu 10-15 minuuttia ennen varsinaista migreenikipua. Kaikilla ei kuitenkaan esiinny auraa. Aura yleensä poistuu varsinaisen kohtauksen alettua.

Migreenikipu voi olla voimakas. Se usein alkaa aina samalla puolella päätä ja on voimakkaampi tietyllä puolella. Klassisessa migreenissä kipu on luonteeltaan toispuoleinen ja sykkivä tai hakkaava ja sen kera voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, ripulia, tärinäoireita, vilunväristyksiä, hikoilua, heikkouden tunnetta tai ruokahaluttomuutta, sydänoireita, verenpaineen muutoksia tai sanojen löytämisen vaikeutta jaksottaisesti.

Migreenin kipuvaiheen aikana ihmisen toimintakyky voi täysin lamaantua. Kuitenkin kohtausten välinen aika on yleensä täysin oireetonta. Nukkuminen, kylmä ja pimeys helpottavat, mutta fyysinen rasitus pahentaa kipuja. Kohtauksen aikana valo ja voimakkaat äänet häiritsevät, sillä kaikki aistit ovat herkistyneet.

Joillain voi esiintyä kohtauksen jälkeen krapulan tyyppinen olotila jolloin unen tarve on lisääntynyt ja ajattelu ei kulje selkeästi.

Taudin synnyssä on perimällä suuri merkitys. Migreeniä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Useimmiten oireet alkavat ennen 35 ikävuotta, mutta voivat puhjeta vasta vaihdevuosi-iässäkin. Migreeniä sairastavan äidin tytär saa vaivan 50 prosentin todennäköisyydellä. Tauti voi periytyä parinkin oireettoman sukupolven yli.

Jotkut ravintoaineet saattavat laukaista migreenikohtauksen. Tällaisia ovat suklaa, punaviini tai juusto. Migreeniä voivat aiheuttaa myös ruoan lisäaineet, esim. nitraatit, natriumglutamaatti ja aspartamaatti.

Marinoidut ruoat ja etikkasäilykkeet sekä ruoat, joiden valmistuksessa tapahtuu käymistä, voivat laukaista migreenikivun. Pähkinät, pizza, hyvin kylmät ruoat ja juomat on myös yhdistetty kohtauksen alkamiseen.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki nämä ravintoaineet aiheuttavat yhdellä ihmisellä päänsärkyä. Kyseessä voi olla vain yksi aine, jolloin muita ruokia voi syödä normaalisti. Jos ravintoaine aiheuttaa migreeniä, se yleensä aiheuttaa päänsäryn jokaisella nauttimiskerralla.

Melu tai voimakas valoärsyke, lämpötilan muutokset (saunominen), hajut (tupakansavu), stressi tai sen loppuminen voivat aikaansaada kohtauksen.
Migreenin ja muiden verisuoniperäisten päänsärkyjen syy on ilmeisesti pään verisuonien supistuminen kohtauksen alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa verisuonet laajenevat. Tässä yhteydessä vapautuu paikallisesti aktiivisia aineita, jotka saavat aikaan tulehdustyyppisiä muutoksia ja kipuja.

Miksi näin tapahtuu, on edelleen epäselvää. Ilmeisesti migreeniä sairastavien ihmisten aivojen verisuonet reagoivat muita herkemmin ärsykkeille. Migreeni on naisilla riskitekijä aivoverenkierron häiriöille. Riski tulee merkittävästi suuremmaksi, jos henkilö käyttää ehkäisypillereitä tai tupakoi.

Migreeniä epäiltäessä on tärkein tutkimusmenetelmä oireiden kartoitus ja lääkärin tekemä huolellinen tutkimus. Nykyisin tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella voidaan helposti varmistaa, ettei päänsärkyä aiheuta aivokasvain tai jokin muu vaarallinen syy.

Päänsärkypäiväkirja on hyvä tapa seurata päänsärkyoiretta, muistaa kivun kesto ja voimakkuus sekä kipualue, otetut lääkkeet ja niiden vaikutus ja mahdolliset ulkopuoliset laukaisevat tekijät. Sen avulla lääkärisi on helpompaa löytää parempia hoitokeinoja vaivaasi.

Tärkeintä kohtausten hoidossa ovat lepo ja lääkehoito. Kylmä kääre helpottaa myös oloa. Usein suositellaan tunnin lepoa, vaikka oireet lääkityksellä rauhoittuisivatkin. Nykyisin on monia tehokkaita valmisteita, joista lääkärin vastaanotolla voi etsiä kullekin sopivimman kohtauslääkkeen. Joskus tarvitaan jatkuvaa estohoitoa, mikäli kohtauksia tulee kovin usein. Neurologian erikoislääkärit ovat migreenin ja sen lääkehoidon parhaita asiantuntijoita.

Kohtauslääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä, triptaaneja tai ergotamiinia sisältäviä valmisteita. Kipulääkkeeseen voidaan yhdistää myös pahoinvointia hillitsevää lääkitystä. Tarvittaessa voidaan lääkitystä antaa peräpuikoina.Ennalta ehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Yleensä tällöin lääkitys on jatkuva ja tarkoituksena on estää kohtaukset, vähentää niiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta.

On parasta ottaa kipulääke heti kivun ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, Parhaaseen ja nopeimpaan mahdolliseen kivun lievitykseen pääsemiseksi on hyvä levätä, jos mahdollista niin pimeässä huoneessa.

Ennaltaehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Tällöin sitä otetaan säännöllisesti jotta voitaisiin ehkäistä kohtauksia tai tehdä niitä lievimmiksi.

Akupunktiohoito voi joskus olla dramaattisen tehokasta migreenissä. Biofeedback tyyppisestä rentoutushoidosta voi olla hyötyä.

Jos migreenin laukaisee jokin aine, ärsyke, kiire, niskaa rasittava työ tai stressi, sitä pitäisi tietysti pyrkiä jo ennalta välttämään. Käytännössä tämä on usein vaikeaa muiden kuin ravintoaineiden ja saunomisen osalta. Varsinkin stressitilanteita ja työn paineita on hankala saada kokonaan loppumaan. Oikeita työasentoja voi kuitenkin aina pyrkiä noudattamaan.

Joka tapauksessa laukaisevia tekijöitä kannattaa välttää niin paljon kuin mahdollista. Jotkut ihmiset saattavat saada migreenin asettumaan jättämällä ravinnostaan pois kipua aiheuttavat ruoat ja juomat. Ne selviävät monasti omakohtaisella kokeilulla. Laukaisevia tekijöitä voi myös kartoittaa pitämällä päänsärkypäiväkirjaa, johon merkitään kohtaukset, niihin johtaneet tilanteet sekä nautitut ruoat ja juomat.

Itsehoitoon pitäisi kuulua sopivasta unirytmistä huolehtiminen. Unta pitäisi saada riittävästi mutta ei kuitenkaan liikaa. Lihasrentoutusharjoituksia voi myös kokeilla omahoitona.

Migreeni voidaan joskus pitää kurissa estämällä verensokerin liiallinen laskeminen. Tällöin syödään päivän mittaan useammin, mutta pienempiä annoksia, jotta veren tasainen sokeritaso pysyy yllä.

Migreenipotilaan kannattaa lopettaa tupakointi ja runsas kahvin juonti, koska se voi pahentaa päänsärkyoiretta.

Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein samalla henkilöllä. Tällöin taudit voivat pahentaa toistensa oireita. Migreenissä lihakset jännittyvät, mikä taas saattaa helpommin laukaista kohtauksen. Tässä tilanteessa molempia vaivoja pitää hoitaa samanaikaisesti.



Päänsärky vieroitusoireena, kahvi ja lääkkeet monesti syinä

Migreenin ja muidenkin kiputilojen hoidossa on otettava huomioon, että osalla ihmisistä voi myös liiallinen lääkkeiden käyttö aiheuttaa päänsärkyä. Tämä koskee niin aiemmin runsaasti käytettyä ergotamiinia kuin myös kaikkia muita särkylääkkeitä - mukaan lukien uudet migreenilääkkeet. Kun ihminen tottuu lääkkeeseen, se kyllä auttaa pääkipuun. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua lääkepitoisuuden vähentyminen voi aiheuttaa vieroitustyyppistä päänsärkyä.

Päänsärkyä voi aiheuttaa jonkin aineen sekä käyttö että myös käytön lopetus, myös lääkkeiden liikakäyttö voi saada aikaan päänsärkyä. Tavallisimmat vieroituspäänsärkyä aiheuttavat aineet ovat kofeiini, estrogeeni ja opioidit. Myös nitraatit, kipulääkkeet. ehkäisypillerit, kortisonilääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet ja monet muut lääkeaineet voivat aiheuttaa tätä ongelmaa. Vieroituspäänsäryn diagnoosi voidaan vahvistaa vasta kun muut syyt on poissuljettu ja jos päänsärky häviää tai vähenee kun aineen käyttö on lopetettu.

Oireena on tavallisesti jatkuva lievä päänsärky joka on pahinta aamuisin ja joka helpottuu nopeasti kipulääkkeen oton jälkeen. Muina oireina voi olla pahoinvointi, ahdistuneisuus, huomio- ja keskittymiskyvyn alentuminen, vähäenergisyys ja muistiongelmat. Pääkipu tuntuu tylppänä jomotuksena pään molemmilla puolilla otsalla, ohimoilla ja niskassa.

Ergotamiinilla riippuvuuden kehittymiseen riittää joka toinen päivä otettu lääkeannos. Käsitys tulehduskipulääkkeiden riskirajoista vaihtelee. Jo 20 lääkeannosta kuukaudessa voi aiheuttaa vieroitustyyppistä oiretta. Ainakin sata lääkeannosta kuussa käyttävällä on selvä riski saada tämän tyyppisiä ongelmia.

Tässä tilanteessa lääkärin kanssa kannattaa muuttaa lääkitystä. Valtaosa ihmisistä pääsee liiallisesta lääkkeiden käytöstä eroon, jolloin myös päänsäryt vähenevät.

Runsaasti kahvia juovilla ihmisillä voi olla aamupäänsärkyä, kun veressä ei vielä ole totuttua määrää kofeiinia. Samoin heillä saattaa olla päivän aikana päänsärkyä, joka johtuu samasta syystä. Jo kolme kuppia päivässä aiheuttaa riippuvuutta kofeiinista.

On osoitettu että kun kahvin päivittäinen käyttö lopetetaan, se muuttaa aivojen verenkiertoa. Tämä on todennäköisesti vieroituspäänsäryn syynä. Aivofilmissä on myös todettu samaan aikaan muutoksia joiden uskotaan liittyvän heikkouden tunteeseen.

Tällöin henkilön kannattaa lopettaa kokonaan kahvin käyttö. Vieroitusoireita voi ilmaantua, mutta kun ne menevät ohi, niin päänsärytkin vähentyvät. Jos kahvi on kovin rakasta, muutaman viikon päästä voi taas sitä nauttia, mutta korkeintaan kupin päivässä.



Muut verisuoniperäiset päänsäryt, naisilla usein kuukautisten aikaan

Aiemmin ajateltiin että ns. verisuoniperäisissä päänsäryissä olisi pääasiallinen kivun syy aivojen verisuonten laajeneminen. Tähän ryhmään kuuluvat migreenin lisäksi harvinaisemmat ns. cluster-päänsärky, sarjoittainen päänsärky, ja toksinen päänsärky. Niiden perussyytä ei tunneta.

Keskushermoston, erityisesti hypotalamus-alueen säätelyhäiriön arvellaan olevan tekijänä cluster-päänsäryn käynnistymisessä. Siinä kipu on yleensä toispuoleista ja erittäin voimakasta. Samanaikaisesti on kyynelvuotoa silmän seudussa. Sierain voi mennä tukkoon ja kohtauksia saattaa olla useita päivän aikana. Särkyjakso kestää viikoista kuukausiin. Sen jälkeen seuraa useimmiten oireeton vaihe kuukausien tai jopa vuosien ajan. Joskus vaivat voivat kroonistua.

Diagnoosi perustuu pääosin oireisiin. Tosinaan kohtauksen aikana silmän mustuainen supistuu, silmäluomi laskeutuu ja sidekalvo punoittaa. Kohtaus voi alkaa nukkumisen, saunomisen tai alkoholin nauttimisen jälkeen. Säryn aikana ei lepo helpota oloa, kuten migreenissä yleensä, vaan makuulla olo saattaa jopa pahentua.

Hoito voidaan aloittaa tulehduskipulääkkeillä. Jos niillä ei saada riittävän hyvää tehoa aikaan, uudempia migreenilääkkeitä kannattaa kokeilla. Puhtaan hapen hengittäminen auttaa myös usein, mutta sen järjestäminen käytännössä on hankalaa. Särkyjakson katkaisussa on käytetty myös kortisonikuuria.

Naisilla on usein päänsärkyä kuukautisten aikoihin. Raskauden aikana nämä vaivat voivat jäädä pois. Myös migreeni yleensä helpottaa raskauden alettua, mutta joillain henkilöillä voivat oireet pahentuakin.

Ensimmäinen migreenikohtaus ilmaantuu 15 prosentilla naisista odotusaikana. Joskus ehkäisypillerit pahentavat migreenioireistoa, mutta pienellä osalla naisista oireet rauhoittuvat pillerien käytön aikana.

Joillakin ihmisillä esiintyy voimakasta, lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen yhteydessä.

Miehillä voi olla yhdynnässä ennen siemensyöksyä tämäntyyppistä vaivaa. Sen uskotaan olevan verisuoniperäistä. Perusteelliset tutkimukset on järkevää tehdä, jotta oireiden harmittomuudesta voidaan saada varmuus.



Rasituspäänsärky

Jotkut saavat voimakasta lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen jälkeen. Uskotaan että tämä olisi verisuoniperäistä. Tätä on kolmea eri tyyppiä ja sitä esiintyy noin 1 % ihmisistä fyysisen rasituksen, yskän tai seksuaalisen aktiivisuuden yhteydessä.

Kipu alkaa tyypillisesti hyvin nopeasti laukaisevan rasitustekijän alun jälkeen. Kipu on yleensä hyvin voimakasta ja sitä kuvaillaan päätä halkaisevaksi tai räjähtäväksi. Suurimmalla osalla kipu on molemmilla puolilla päätä mutta se voi olla paikallistakin.

Suurin osa rasituspäänsärystä on hyvälaatuista mutta jos tämän tyyppinen vaikea päänsärky kehittyy ihmiselle, on syytä käydä tilannetta näyttämässä asiantuntijalle koska joissain tapauksissa voi kallon sisäinen syy tai muu neurologinen ongelma olla oireen takana.



Poskiontelotulehdukset tulevat usein nuhan jälkeen

Lähes joka kolmas pääkivun takia hoitoon hakeutuvista kärsii poskionteloiden tulehduksista. Poskiontelot ovat kallon luiden sisässä. Tulehtuessa niiden limakalvot turpoavat ja onteloihin voi kertyä eritteitä. Poskionteloista ulos johtavat aukot saattavat myös tukkeutua, jolloin tulehduseritteen lisääntyminen synnyttää painetta. Tavallisimmin oireilevat poskiontelot, mutta myös otsa-, seulaluu-, ja kitaluuontelot voivat tulehtua.

Poskiontelotulehdusten riski on suurempi, jos ihmisellä on taipumusta allergiaan tai hän tupakoi. Tauti kehittyy usein erilaisten hengitystietulehdusten yhteydessä. Edesauttavina anatomisina tekijöinä voivat olla nenän väliseinän väärä asento tai nenäpolyypit. Vieras esine nenässä, uiminen tai painevamma voi myös vaikuttaa asiaan.

Tyypillisesti päänsärky alkaa kun ihminen on vilustunut ja tai nopeasti sen jälkeen. Poskiontelotulehduksen oireisiin voi kuulua päänsäryn lisäksi painon tunnetta poskissa tai silmien takan. Voi olla myös kipua poskissa tai hampaissa tärinän tai äkkiliikkeiden yhteydessä. Koska eritettyä kertyy yön aikana onteloihin, kipu voi olla pahempaa aamuisin. Lämpötilan vaihtelut, kuten siirtymineen kylmään ulkoilmaan, voivat pahentaa kipua.

Nenä voi olla tukkoinen ja keltaista tai vihreää eritettä voi valua myös nieluun. Nenän limakalvot voivat olla turvonneet ja muita tulehduksen merkkejä voi olla yleisen heikkouden, huonovointisuuden ja lievän lämmön muodossa.

Lääkärin tutkimuksessa saattaa päätä eteenpäin kallistettaessa olla tuntemuksia poskionteloiden kohdalla. Silloin koputtelu poskipäille on yleensä kivuliasta. Diagnoosi varmistuu röntgen- tai ultraäänitutkimuksella. Varmin tapa päästä diagnoosiin on tehdä poskiontelopunktio, jossa vaivaa samalla hoidetaan. Tällöin on mahdollista ottaa näyte bakteerien antibioottiherkkyyttä varten.

Poskiontelotulehdusta hoidetaan yleensä antibioottikuurilla, kun tilannetta ei saada rauhoittumaan nenän limakalvoja supistavilla tipoilla tai allergialääkityksellä. Jos tauti ei antibiootein asetu, hoitoon tarvitaan monasti poskiontelopunktiota.

Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita nenätippoja, jotka supistavat nenän limakalvoja. Tipat on hyvä panna nenään selällään maaten. Kun lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, on syytä odottaa hetkinen ja kääntyä sitten vasemmalle kyljelle. Näin lääke pääsee tunkeutumaan poskionteloon. Vastaavasti oikean sieraimen tiputuksen jälkeen käännytään oikealle.

Nuhatippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat silloin itse aiheuttaa nuhaoiretta. Ainakaan yli viikkoa ei kannata niitä käyttää yhteen menoon ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Huoneilma on hyvä pitää kosteana. Höyryä on hyvä hengittää nenän kautta joko kuumassa suihkussa tai kuumaa vettä sisältävästä astiasta.

Poskionteloiden päälle laitettu lämmin kääre helpottaa kipuja. Samoin suihkussa kannattaa purskutella lämmintä vettä nenän kautta sisään ja ulos. Joidenkin mausteiden väitetään avaavan tukkoisia limakalvoja. Kokeilla voi vaikkapa valkosipulilla tai cayennenpippurilla voimakkaasti maustettuja ruokia.



Psyykkiset syyt, masennus usein vaikuttaa asiaan

Psyykkiset sairaudet voivat vaikuttaa päänsärkyihin, mutta psykiatriset sairaudet ovat kuitenkin harvoin päänsäryn pääasiallisena aiheuttajana. Suurin osa päänsäryistä, jotka ovat yhteydessä psyykkisiin vaivoihin, ovat vain olemassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Jotta päänsärkyä voisi pitää psyykkisen sairauden aiheuttamana, pitäisi sitä esiintyä vain samaan aikaan kuin psykiatrinen vaiva ilmenee.

Psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa pääkipuihin erilaisten keskushermoston mekanismien ja reittien kautta. Hermoston välittäjäaineilla voi olla rooli tässä yhteydessä. Vaikutus näyttää olevan molemman suuntainen. Ihmiset joilla on kroonista päänsärkyä, ovat suuremmassa riskissä sairastua masennukseen ja ne joilla on depressio kärsivät muita useammin päänsäryistä. Migreeniä sairastavilla sotilailla todettiin kaksi kertaa suurempi riski kärsiä masennuksesta, ahdistuksesta ja trauman jälkeisestä stressistä kuin niillä sotilailla, joilla ei ollut migreeniä.

Masennuksen yhteydessä päänsärky on usein luonteelta tylsä ja koko pään alueella, ei kuitenkaan kovin voimakas. Se voi kestää vuosia tai läpi koko elämän. Masennuspäänsäryt tyypillisesti voivat tulla samaan aikaan päivää tai viikkoa, esimerkiksi aina viikonloppuisin tai loman ensimmäisenä päivänä.

Yli 84 prosenttia masentuneista kärsii myös päänsärystä. Kun masennus on pahimmillaan, niin on usein myös päänsärky hankalin. Kun masennus helpottaa, niin päänsärkykin voi haitata vähemmän.

Jos pääkipu on yhteydessä masennukseen tai johonkin muuhun psyykkiseen ongelmaan, ei kannata tukeutua pelkästään kipulääkkeisiin vaan järkevämpää on pyrkiä hoitamaan psyykkiset vaivat samaan aikaan asianmukaisesti. Joskus on sekä vaivasta kärsivän, että hoitavan lääkärin vaikea huomata masennusta alkuvaiheessa.

Lyhytaikaiset masentuneisuuden tunteet kuuluvat normaaliin elämään. Vakavasti masentunut ihminen huomaa usein itse mielialansa muuttuneen. Joskus voivat monimuotoiset fyysiset ja psyykkiset oireet, saamattomuus, muistin huononeminen tai lisääntynyt ärtyneisyys olla ensimmäisiä merkkejä masennuksesta.

Mikäli ihmisellä on masentunut mieliala suurimman osan aikaa lähes joka päivä vähintään kahden viikon ajan ja lisäksi muita oireita kuten kiinnostuksen tai mielihyvän tunteen menetystä, vähentynyttä toimintatarmoa tai lisääntynyttä väsymystä, itseluottamuksen tai itsetunnon menetystä, asiaankuulumatonta syyllisyyttä, toistuvia kuolemaan tai itsetuhoon liittyviä ajatuksia, tunnetta heikentyneestä keskittymis- tai ajattelukyvystä, kiihtyneisyyttä tai lamaantumista, unihäiriötä, ruokahalun vähentymistä tai lisääntymistä niin, että se vaikuttaa painoon, voi ihminen kärsiä vakavasta masennuksesta.

Masennuksen diagnoosi vaatii kuitenkin lääkärin arvion. Psykiatrit ovat tällä alueella parhaita asiantuntijoita. Masennuksen lääketieteelliset hoitomahdollisuudet ovat koko ajan parantuneet. Keskusteluhoidoilla on tärkeä rooli masennuksen hoidossa. Uudet lääkkeet ovat entistä tehokkaampia ja antavat vähemmän sivuvaikutuksia. Koko yhteiskunta on joutunut huomioimaan henkiset ongelmat uudella tasolla. Valitettavasti käytännössä kaikki masennuksesta kärsivät eivät saa riittävää hoitoa.

Kun ihminen kokee olevansa jännittynyt ja pelokas ilman järkevää syytä sanotaan hänellä olevan ahdistuneisuutta. Se alentaa stressinsietokykyä ja voi lisätä stressihormonien eritystä sekä laukaista päänsärkyä. Arvioidaan että ahdistuneisuudesta kärsivillä on kohonnut riski saada kroonisia päänsärkyoireita. Naisilla on korkeampi riski sairastua niin ahdistuneisuuteen kuin myös päänsärkyihin.



Pääkipu raskauden aikana

Pääkipu on tavallinen vaiva raskauden aikana. Se voi ilmaantua missä tahansa raskauden vaiheessa. Alkuvaiheen aikana sitä voi aiheuttaa lisääntynyt hormonitaso. Tietysti myös huono nukkuminen, stressi ja huonot asennot jotka aiheuttavat lihasjännitystä, voivat olla syyllisiä missä tahansa raskauden vaiheessa.

Joskus migreeni voi helpottua raskauden aikana, näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Joskus oireet voivat jopa pahentua. Jos raskaus on mahdollinen, on tärkeää tarkistaa migreenilääkitys, jotta voidaan olla varmoja ettei siitä ole haittaa lapselle. Raskauden loppupuolella päänsärky voi olla oire kohonneesta verenpaineesta.

Monilla naisilla on päänsärkyä kuukautisten aikaan. Tämä voi loppua raskauden ajaksi. Jotkut ehkäisyvalmisteet voivat pahentaa migreeniä, pienellä osalla voivat ehkäisypillerit päinvastoin lieventää päänsärkyä.


Aivokasvain, päänsärky harvoin merkki kasvaimesta

Päänsäryn yhteydessä pelätään usein aivokasvaimen mahdollisuutta. Se on kuitenkin erittäin harvinaista yksinomaan päänsärystä kärsivien henkilöiden keskuudessa. Vain noin 8%:lla on päänsärky ensimmäisenä aivokasvaimen oireena.

Aikuisilla aivokasvaimen ensimmäinen oire aikuisella on tavallisesti epileptinen kohtaus, johon ei liity aivovammaa tai alkoholin käyttöä. Useimmiten aivokasvainpotilailla on myös muita oireita kuten persoonallisuuden muutoksia, näköhäiriöitä ja lihasheikkouksia tai halvausoireita, eikä yksinomaan päänsärkyä.

Aivokasvainpotilaalla esiintyvä päänsärky on perinteisesti ajateltu tulevan useimmiten aamulla ennen ylösnousua ja loppuvan muutamassa tunnissa. Tyypillisenä on pidetty kivun ilmaantumista nukkuessa tai makuuasennossa. Sitä on kuvailtu tylppänä laadultaan ja siihen liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Usein se pahenee seurannassa tullen entistä useammin ja vaikeampana, muuttuen joskus jopa pysyväksi.

Uusi päänsärkyoire tai muutokset päänsäryn rytmissä, luonteessa, paikassa tai voimakkuudessa voi olla huolestuttavaa. Samoin uusi rasituspäänsärky joka kehittyy fyysisen rasituksen kuten raskaamman ponnistelun, juoksemisen tai yskimisen jälkeen, olisi hyvä tarkastaa.

Muut syyt

Hampaiden ja muiden suualueen tulehdukset, purentaongelma kuten myös silmäongelmat, leukanivelen toimintahäiriöt ja kolmoishermosärky voivat myös aiheuttaa päänsärkyä. Katso sivut Leukakipu ja Kasvokipu.




Muut vaaralliset päänsäryt, oireet usein rajut

Vaarallisia päänsärkyjä voivat olla aivokalvontulehdukset, aivotulehdukset ja aivoverenvuodot. Näissä tilanteissa päänsärky on yleensä niin rajua ja voimakasta, että lääkäriin on hakeuduttava ilman epäröintiä.

Aivokalvontulehduksessa eli meningiitissä ja aivotulehduksessa tai aivokuumeessa eli enkefaliitissa on yleensä joitain tulehduksen merkkejä. Aivokalvontulehdus voi alkaa hyvin nopeasti ja rajusti, jos se on bakteerin aiheuttama. Lapsilla tulehdus leviää tavallisesti pisaratartuntana.

Meningiitti eli aivoja ja selkäydintä peittävien kalvojen bakteeritulehdus ja sepsis tai verenmyrkytys eli veren bakteeritulehdus, voivat olla vaikeita diagnostisoida alkuvaiheessa. Näin on varsinkin lapsilla koska ensimmäisinä oireina on yleensä kuume, oksentelu, pääkipua ja huonovointisuus, aivan kuten monissa muissa lievemmissä sairauksissa.

Aivokalvontulehduksessa esiintyy yleensä kuumetta, vilun väristyksiä, päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua sekä valonarkuutta ja niskajäykkyyttä. Tällöin lapsi ei pysty koukistamaan edes autettuna päätään polviin. Niskajäykkyysoireet voivat puuttua vastasyntyneiltä ja nuorilta imeväisikäisiltä. Ärtyneisyyttä ja tajunnantason häiriöitä saattaa olla aina tajuttomuuteen saakka

Meningiitti tutkimussäätiö on julkaissut tutkimukseen perustuvat ohjeet joissa kuuden oireen perusteella voidaan paremmin erottaa meningiitti ja sepsis muista flunssa muistuttavista sairauksista. Nämä kuusi oiretta ovat: kipu raajassa, ihottuma, niskajäykkyys, valonarkuus, sekavuus, kylmät kädet ja jalat. Kaikilla aivokalvontulehdus- ja sepsispotilailla ei aina suinkaan ole kaikkia näitä oireita.

Aivoverenvuoto aiheutuu verisuonivauriosta aivoissa. Se voi kehittyä mille alueelle tahansa. Tätä voi edesauttaa esimerkiksi korkea verenpaine, verisuonten synnynnäiset poikkeamat tai aivovamma. Joskus ei mitään selvää syytä löydy. Laaja aivoverenvuoto johtaa kuolemaan noin puolella muutamassa päivässä.

Oireet kehittyvät yleensä äkillisesti ilman ennakko-oireita usein jonkun aktiviteetin aikana ja ne pahenevat seurannassa. Oireisiin voi kuulua neurologisia oireita kuten tajunnan menetys, puhevaikeuksia, tasapaino- tai liikehäiriöitä, halvausoireita, kouristuksia jne.

Myös päänsärkyä voi olla. Se voi herättää ihmisen unesta, lisääntyä asennonmuutoksen, kumartumisen, yskimisen tai muun rasituksen yhteydessä. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä voi päänsärky olla lievää tai sitä ei välttämättä esiinny lainkaan.


Pääkipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Päänsärky, johon liittyy kouristelua, sekavuutta, tajunnan menetys tai pyörtyminen.
Päänsärky, johon liittyy vartalon toisen puoliskon tunnottomuutta, heikkoutta tai halvausoireita.
Päänsärky päävamman jälkeen.
Päänsärky, johon liittyy näön, puheen tai kävelyn vaikeutta.
Päänsärky, johon liittyy sekavuutta tai ymmärtämisvaikeuksia.
Päänsärky, joka laukeaa rasituksessa.
Voimakas päänsärky, johon liittyy korkeaa kuumetta, mahdollisesti pahoinvointia, valonarkuutta ja oksentelua.
Päänsärky, johon liittyy pahoinvointia tai oksentelua jos se ei ole selvästi yhteydessä krapulaan tai flunssaan.
Päänsärky, johon liittyy jäykkä niska ja lämpöä.
Päänsärkyä, johon liittyy korva- tai silmäkipua.
Voimakas äkillinen päänsärky, joka ei rauhoitu.
Pääkipu, joka on pahempi kuin mikään aikaisemmin ollut pääkipu.

Lääkärissä käynti tarpeen

Aiemmin tutkitun päänsäryn luonne muuttuu toisenlaiseksi tai tiheämmäksi.
Uudenlainen voimakas pääkipu.
Päänsärky, jossa on lämpöilyä.
Päänsärky, joka estää työnteon, nukkumisen tai muita normaaleja päivittäisiä toimia.
Päänsärky aamuyöstä, johon mahdollisesti liittyy pahoinvointia tai oksentelua.
Päänsärky, joka vaatii jatkuvaa lähes päivittäistä lääkkeiden käyttöä.
Pitkäaikainen, aiemmin tutkimaton päänsärky.
Toistuvat päänsärkyoireet lapsella.
Masennukseen liittyvä päänsärky.
Henkilöä itseään huolestuttava päänsärky.
Naisten hormonitasapainon vaihteluihin liittyvät päänsäryt.

Yleensä voi hoitaa itse

Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.
Pääkipu krapulassa.
Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.

Lisätietoa pääkivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli päänsärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli jännityspäänsärystä.
Therapia Fennica päänsärystä.
Mayo klinikan englanninkieliset sivut jännityspäänsärystä.
Medline Plus lääketieteellisen tietosanakirjan englanninkielinen osuus jännityspäänsärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli migreenistä.
Käypähoito suositus migreenistä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli päänsärkylääkkeiden turvallisesta käytöstä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli viinipäänsärystä.

Lisätietoa pääkivuista englanniksi:

Mayo klinikan sivut jännityspäänsärystä.
Medline Plus jännityspäänsärystä.
Wikipedia migreenistä.
WebMD diaesitys. Visuaalisesti migreenistä.
Mayo klinikan sivut migreenistä.
Medline Plus migreenistä.
Medicinenet.com cluster päänsärky.
Mayo klinikan sivut cluster päänsäryt.
Mayo klinikan sivut poskiontelotulehdusten oireista mukana myös päänsärky.
Wikipedia punaviini päänsärystä.
EzineArticles.com päänsäryistä rasituksen jälkeen.
Patient.co.uk vierotuspäänsäryistä.
Headaches.org päänsärystä ja masennuksesta.
WebMD migreeni ja raskaus.
Merck Manuals aivokasvaimista.
HealthDesk aivokasvaimista lapsilla.
Mayo klinikan sivut aivokasvaimien oireista mukaan lukien päänsärky.
eMedicine aivoverenvuodosta.
HealthDesk aivoaneurysmasta.
eMedicineHealth syistä verenpurkautumiin.
Meningitis Research Foundation ohjeet siitä miten on syytä epäillä aivokalvontulehdusta tai verenmyrkytystä.
Davidson.edu anatomiasta päänsäryssä.
FreeMD pään ja aivojen anatomiasta.

Silmäkipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Silmän tulehduksissa on aina näyttö lääkärille tarpeen

Tavallisimpia silmän kipuja aiheuttavia syitä ovat erilaiset tulehdukset. Nuhakuumeisiin liittyy usein silmän sidekalvon tulehdusoireita. Tällöin silmässä on ärsytyksen tunnetta ja sidekalvossa todetaan punerrusta.

Sidekalvo on normaalisti läpinäkyvä, silmämunan peittävä pinnallisin kalvo. Sen tulehdukset voivat olla allergisia ja virusten tai bakteerien aiheuttamia.

Bakteeritulehdukset alkavat usein toisesta silmästä ja siirtyvät sitten myös toiseen silmään. Niihin liittyy monasti silmän rähmimistä ja punerrusta. Jos bakteeritulehdusta ei todeta, hoitona riittävät oireita lievittävät, limakalvoja supistavat silmätipat. Paikallisesti annettu antibioottihoito tehoaa tavallisesti bakteeritulehduksen.

Myös luomissa esiintyy usein tulehduksia. Punerruksena esiintyvä luomen reunan tulehdus on helposti huomattavissa. Henkilön on itse vaikeampi havaita muutoksia luomen alla. Vaivat rauhoittuvat yleensä silmän hoitoon tarkoitetulla antibioottisalvalla.

Itsehoitona silmän sidekalvon tulehduksissa voi käyttää ärsytystä vähentäviä silmätippoja. Kuivia silmiä varten reseptivapaasti saa silmien kostuttamiseen tarkoitettuja valmisteita.

Ärtyneitä silmiä voi hautoa kastamalla pehmeä kangaspala lämpimään veteen ja asettamalla se suljettujen silmien päälle noin kymmeneksi minuutiksi 3-4 kertaa päivässä.

Rähmä on hyvä puhdistaa silmistä ja silmäripsistä vedellä tai hyvin mietoon shampooliuokseen ja veteen kostutetulla pumpulitukolla.

Silmämeikkejä ei kannata käyttää liian pitkään, koska ne voivat toimia bakteerien kasvualustana. Silmätulehduksen puhjettua pitää vaihtaa kaikki silmän kanssa kosketuksiin joutuneet aineet ja välineet.

Tupakan savua, käryjä ja muita ärsyttäviä aineita on syytä välttää. Tuulisella ilmalla on hyvä käyttää laseja ja uidessa suojalaseja.

Herpes-virus voi myös joskus harvoin aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehduksen. Tällöin henkilöllä saattaa muiden oireiden ohessa olla valonarkuutta ja näön huononemista. Kipu ja roskantunne voi aluksi olla vähäistä.

Herpeksen diagnostisointi edellyttää lääkärillä käyntiä ja limakalvojen värjäystä, jolla saadaan tulehduksen aiheuttamat muutokset näkyviin. Taudin mahdollisimman aikainen löytyminen ja hoito on tärkeitä asioita, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.

Myös silmän värikalvoon voi tulla tulehdus. Silloin näkö heikkenee yleensä nopeasti ja silmä on kipeä. Silmässä on vahva tyypillinen verestys ja mustuainen on pieni. Värikalvo näkyy usein epäselvänä. Hoitona käytetään kortisonia, joka tavallisesti tehoaa hyvin.



Roska silmässä on harvoin vaarallinen

Silmään voi mennä vierasesine. Jos se ei itsestään poistu kyynelnesteen mukana, se voi aiheuttaa kipuoiretta. Tavallisesti ihminen huomaa, jos silmään menee jotain. Hän itse tai joku paikallaolija voi tarkastella silmää diagnoosin varmistamiseksi. Aina vierasesine ei kuitenkaan näy paljaalla silmällä.

Roskaa voi koettaa huuhdella pois räpyttelemällä silmää veden alla. Joskus se on niin tiukassa, ettei se poistu ilman lääkärin apua. Tällöin voi lääkäri ottaa vierasesineen pois puudutuksen jälkeen. Luomen alle taipunut ripsi saattaa irrota, kun ihminen nostaa yläluomen irti silmämunasta ja räpyttelee silmää.



Silmäpaineen kohoaminen on joskus kivutonkin

Silmäkipu voi johtua myös silmänpaineen äkillisestä kohoamisesta. Siihen liittyy näön huononeminen. Valon ympärillä näkyy yleensä värillisiä renkaita. Silmässä ja sen ympäristössä tuntuu voimakasta kipua. Lisäksi ihmisellä saattaa olla pahoinvointia.

Silmässä on punerrusta, sarveiskalvo on samea, mustuainen laaja ja reagoimaton valolle. Mitattaessa silmänpaine on kohonnut. Tällöin silmänpainetaudin hoito on aloitettava pikaisesti.

Silmänpaineet pitäisi 40 ikävuoden jälkeen kontrolloida säännöllisesti, sillä silmänpaine voi kohota aiheuttamatta mitään oireita.



Säteilykivut silmässä, perussyy voi olla niskassa

Joskus yläkaularangan ongelmat voivat antaa silmän alueelle kipua ja särkyä. Useimmiten tämä ilmenee tuntuvana kipuna silmän takana, jolloin myös niskassa on yleensä vaivoja. Kipujen paheneminen liittyy silmäoireisiin. Hoito täytyy suunnata perussyyhyn.






Silmäkipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Kaikki äkillisesti alkaneet voimakkaammat kipuoireet silmässä, varsinkin jos niihin liittyy näön huononeminen.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pitkittyneet silmän sidekalvon tulehdusoireet, jotka eivät kotihoidolla asetu.
Toistuvat silmien tulehdus- ja ärtyneisyysoireet tai silmäsärky.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät silmäoireet virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Lievät silmien ärtymiset esim. kloorivedessä uimisen jälkeen.

Lisätietoa silmäkivuista:

Wikipedian artikkeli sidekalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli allergisesta sidekalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sarveiskalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli rikasta silmässä.
Therapia Fennica värikalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kuivista silmistä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli silmänpainetaudista.
Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli kolmoishermosärystä.

Korvakipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Korvan ulkoiset tulehdukset, korvakäytävä voi ärtyä uinnista

Korvanlehden tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Nämä ovat tavallisesti helposti nähtävissä paikallisena punerruksena ja kuumotuksena. Hoitona käytetään yleensä antibioottikuuria.

Korvakäytävä voi tulehtua tai siihen muodostuu paise. Ulkokorvan tulehduksessa ärsytystä pahentaa tuuli tai vaikkapa uiminen. Korvakäytävän tulehdus alkaa usein kutinana ja se voi myöhemmin muuttua kivuliaaksi. Tällöin tutkimuksessa havaitaan tulehdusmuutoksia ulkoisessa korvakäytävässä.

Hoitona käytetään erilaisia bakteereihin vaikuttavia tippoja ja voiteita. Joskus voidaan korvakäytävää joutua toistuvasti puhdistamaan huuhtelemalla, mikä nopeuttaa paranemista.

Itsehoitona voi lievissä ärsytysoireissa käyttää reseptivapaita korvatippoja, jotka vaikuttavat ehkäisevästi bakteerien kasvuun.

Lämpöä voi käyttää kipuhoitona esim. lämpövesipullon tai lämpötyynyn avulla.

Uidessa ja tuulisella ilmalla on hyvä käyttää korvatulppia. Korvakäytävät voi kuivata vaikkapa hiustenkuivaajan miedolla teholla uimisen jälkeen. Likaisessa vedessä ei kannata uida.

Korvaa ei saa kaivella - varsinkaan terävillä esineillä.



Välikorvan tulehdus, tulehduskierre voi olla ongelma lapsilla

Äkillinen välikorvan tulehdus aiheuttaa yleensä korvan alueen kipua ja särkyä. Lapsilla tämä on yleinen tauti. Korvatulehdusta edeltää useimmiten nuha tai muita hengitysteiden tulehdusoireita. Jos niiden jälkeen ilmaantuu korvakipua tai korvasärky, on syytä epäillä välikorvan tulehdusta.

Pienet lapset eivät pysty ilmaisemaan kipua. Se voi ilmetä yleisenä ärtyneisyytenä tai jatkuvana itkuna, jolle ei löydy muuta syytä. Joskus lapset harovat korviaan. Tietysti itkuun voi olla monia muitakin syitä kuin korvatulehdus.

Tutkiessaan asiaa lääkäri näkee tärykalvon punertavan ja mahdollisesti pullottavan. Jos tärykalvo puhkeaa ja korvasta ilmaantuu vuotoa. Tällöin kipuoire usein lievittyy, ainakin väliaikaisesti.

Äkillisessä välikorvan tulehduksessa ilman tärykalvon puhkeamista, hoitona voidaan käyttää lievissä tapauksissa puuduttavia korvatippoja ja kipulääkettä. Seuranta on kuitenkin järjestettävä. Monasti lääkäri määrää antibiootteja. Pahemmassa kipuoireessa ja tarvittaessa tehdään tärykalvopisto, jonka avulla saadaan märkä päästettyä pois välikorvasta.

Pitkittyneissä ja toistuvissa tulehduksissa välikorvaan saattaa kehittyä niin sanottu liimakorva. Tällöin usein poistetaan nielu ja kitarisat. Putket asetetaan tärykalvoon, jotta välikorvan ilmastointi tehostuisi.

Itsehoitona reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ensiapuna kivun lievitykseen ohjeiden mukaisesti. Jos perheessä on toistuvia korvatulehduksia, kotona kannattaa pitää varalla puuduttavia korvatippoja ensiapuun.



Korvatorven tukkeutuminen on lentomatkojen ongelma

Välikorva on korvatorven avulla yhteydessä nieluun. Normaalitilanteessa kyseisen putken kautta tapahtuu välikorvan paineen tasaus. Jos nuha tai allergia turvottaa limakalvoja, tämä putki menee tukkoon. Kun paine ei pääse tasaantumaan ympäröivän ilmanpaineen kanssa, se aiheuttaa korvakipua ja korvan lukkiintumisen tunnetta. Tämä on tavallista lievässäkin nuhassa lentomatkojen yhteydessä.

Hoitona käytetään nenän limakalvojen turvotusta vähentäviä tippoja ja allergialääkkeitä, jotka supistavat limakalvoja. Ennen lentomatkaa on hyvä ottaa ehkäisymielessä lääkitystä, jos henkilöllä on ollut tämän tyyppistä ongelmaa. Nieleskelemällä, jauhamalla purukumia ja haukottelemalla voi yrittää saada korvatorven aukeamaan. Seuraavalla keinollakin voi yrittää avata yhteyttä välikorviin. Purista nenää pitämällä siitä kiinni. Samanaikaisesti kun suu on myös kiinni, paina ilmaa nieluun.



Korvan seudun lihaskivuissa voi rentoutus auttaa

Korvan taakse kallon pohjaan kiinnittyy niskalihaksia. Nämä kohdat voivat kipeytyä ja säteillä pettävästi korvan seutuun. Mikäli korvan tutkimuksessa ei löydy poikkeavaa, mutta lihasten kiinnittymiskohdassa on kipuja, tämä vaiva on todennäköisesti kyseessä. Hoitona ovat lihasten rentoutumiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lääkehoito ja fysikaaliset hoidot.

Itsehoitona voi venytellä ja hieroa lihaksia varovasti. Myös reseptivapaita salvoja on mahdollista käyttää. Tuoreeseen kipuun kannattaa kokeilla kylmähoitoa.


Korvakipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Voimakkaat kivut korvassa, joiden kanssa ei selvitä kotihoidolla.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pitkittynyt korvasärky.
Korvakipu, johon liittyy vuotoa.
Kuulon huononeminen hengitystietulehdusten jälkeen.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät ärsytysoireet esim. tuulisen päivän tai uinnin jälkeen.
Korvan seudun lihaskivut.

Lisätietoa korvakivuista:

Therapia Fennica ulkokorvan ja korvakäytävän tulehduksista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvatulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvien lukkintumisesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvakäytävän vahatulpasta.
Iltasanomien matkatohtorin neuvoja korvien lukkiintumiseen.

Kasvokipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Kasvokipu, poskionteloita on syytä epäillä

Eri sivuonteloiden tulehdukset ovat tavallisia kasvojen alueen kipujen aiheuttajia. Usein niitä tulee nuhan jälkeen. Allergiset tekijät saattavat turvottaa limakalvoja ja edesauttaa tulehdusten syntymistä. Myös hampaiden tulehdukset voivat hoitamattomina levitä poskionteloihin ja aiheuttaa kasvojen särkyä.

Yleisin on poskiontelon tulehdus. Tavallisesti sitä edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin.

Oireena on usein päänsärky, joka tuntuu myös poskella. Kipua voivat lisätä pään taivutteleminen eteenpäin ja koputtelu poskipäihin. Diagnoosi voidaan varmistaa röntgen- tai ultraäänitutkimuksella tai tekemällä poskiontelon punktio.

Tulehdus voi olla myös otsa- tai seulalokeristossa. Otsaontelon tulehduksessa on usein kipua otsalla. Diagnoosit varmistuvat röntgenkuvauksella. Nämäkin kivut hoidetaan yleensä antibiooteilla.

Itsehoitona voi käyttää nenän limakalvoja supistavia reseptivapaita nenätippoja. Ne kannattaa laittaa selällään maaten. Kun lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, hyvä on odottaa hetkinen ja kääntyä sitten samalle kyljelle, jotta lääke tunkeutuisi poskionteloon. Oikeaan sieraimeen tiputtamisen jälkeen käännytään vastaavasti oikealle. Nenätippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat itse aiheuttaa nuhaoiretta.

Huoneilma kannattaa pitää kosteana. Höyryä voi hengittää joko kuumassa suihkussa tai astiasta, jossa on kuumaa vettä.

Lämmintä käärettä voi kokeilla poskionteloiden päällä kipuja helpottamaan. Nenän kannuhuuteluita voidaan käyttää. Suihkussa voi purskutella lämmintä vettä nenän kautta, ensin sisään ja sitten ulos.Joidenkin mausteiden väitetään olevan hyväksi limakalvoille. Valkosipulilla tai cayennenpippurilla voimakkaasti maustettuja ruokia voi kokeilla.

Jos omin keinoin ei pärjätä niin hoidoksi usein riittävät antibioottikuuri, limakalvoja supistavat nenätipat ja tarvittaessa kipulääkkeet. Lääkärin harkinnan mukaan voidaan nenäsuihkeina annettavaa kortisonia käyttää limakalvoturvotuksen vähentämiseen. Tukkoisuutta on koetettu lievittää allergialääkkeillä mutta niiden tehosta ei ole saatu näyttöä. Jos kipuoire on voimakas tai pelkkä antibiootti ei ole rauhoittanut tilannetta, niin poskiontelon punktio on tarpeen. Kroonistuneissa vaivoissa käytetään myös poskionteloiden leikkaushoitoja tilanteen saamiseksi rauhoittumaan.



Kolmoishermosärky on useimmiten ikäihmisten tauti

Kolmoishermosärky aiheuttaa useimmiten yksipuolisen ylä- tai alaleuan alueen voimakkaan kivun. Tauti vaivaa yleensä iäkkäämpiä ihmisiä.

Syy on tuntematon. Jotkut toiminnat, kuten alueen kosketus tai voimakas purenta, saattavat laukaista kipukohtauksen. Muita poikkeavia löydöksiä ei yleensä ole. Lääkärin tutkimus on kuitenkin tarpeen.

Hoitona käytetään useimmiten lääkehoitoa, sähkökipuhoitoja tai akupunktiota. Harvemmin tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä.

Kolmoishermosäryssä kannattaa välttää kasvojen alueen ärsyttämistä. Talvella kasvot on hyvä pitää lämpimänä.



Vyöruusussa kipu vain toisella puolella

Herpes Zoster eli vyöruusu voi esiintyä myös kasvojen ja silmän alueella. Itse virus oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa yhden tuntohermon alueelle rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se ei kuitenkaan ylitä kasvojen keskiviivaa.

Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Joskus ihottuman jälkeenkin voi tulla hankala kasvosärky. Useimmiten alle 50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähemmän kuin 20 rakkulaa, on suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.

Hoitona voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja joskus myös kortisonia. Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri todennäköisyys saada jälkikipuja.



Temporaaliarteriitti, lääkäriin jos näköhäiriöitä

Iäkkäillä ihmisillä esiintyy ohimoiden verisuonten tulehdusta, jota kutsutaan temporaaliarteriitiksi. Oireina ovat säryt ohimolla, kivut niellessä ja purressa, erilaiset yleisoireet sekä näköhäiriöt.

Lääkärin tutkimuksessa havaitaan kovettuneet ohimoverisuonet, joissa kipu tuntuu koetellessa. Laboratoriokokeissa on senkka selkeästi koholla. Jos diagnoosi jää vielä epäselväksi, se voidaan varmistaa ohimosuonesta otetun koepalan avulla.

Hoito on aloitettava pikaisesti. Se on tärkeätä tapauksissa, joihin liittyy näköhäiriöitä, sillä näön huononeminen voi jäädä pysyväksi. Kortisonihoito yleensä rauhoittaa tilanteen nopeasti.



Sylkirauhasten tulehdus ja sikotauti voi tulla aikuisellekin

Sylkirauhasten tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Tavallisin on sikotaudin aiheuttama alaleuan sylkirauhasen turvotus. Samalla voi olla kuumetta ja tulehduksen aiheuttamia yleisoireita. Sikotauti esiintyy yleensä lapsilla, mutta se voi tulla aikuisellekin, jos henkilö on lapsuudessa siltä säästynyt.

Sikotauti asettuu ilman lääkehoitoa. Muissa sylkirauhasen tulehduksissa on antibioottikuuri tarpeen. Sylkirauhasen tulehduksissa vaivan voi aiheuttaa tiehyen sulkeva kivi, joka on poistettava.

Sikotaudissa tulehduskipulääkkeitä voi käyttää oireiden lievitykseen. Riittävästä juomisesta ja levosta on myös huolehdittava.


Kasvokipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Voimakas kipu poskiontelon tai otsaontelon päällä.
Silmän, otsan tai poskipään turvotus.
Näköhäiriöt.
Sekavuus tai tasapainohäiriöt.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pää- tai kasvokipu, johon liittyy lämpöilyä.
Yksipuolinen voimakas ylä- tai alaleuan alueen kipu.
Leuan alueen turvotus, varsinkin jo aiemmin sikotaudin sairastaneilla.

Yleensä voi hoitaa itse

Sikotauti.
Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.

Lisätietoa kasvokivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli poskiontelotulehduksista.
Poskiontelotulehduksen käypä hoito suositus.
Wikipedian englanninkielinen artikkeli poskionteloiden tulehduksista.
Otolaryngology Houstonin englanninkielinen esitys poskionteloiden anatomiasta.
Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli kolmoishermosärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli vyöruususta.
Medicinenet.comin kuvasarja vyöruususta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ohimovaltimon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sylkirauhasen sairauksista.

Leukakipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Leukanivelkipu naisilla tavallinen, syy tuskin on runsas puhuminenn

Leukanivel on elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä. Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Niinpä jotkut koiranleuat ovat vetäneet siitä johtopäätöksen, että vaivat johtuvat naisten vilkkaammasta keskusteluperinteestä. Tästä tuskin kuitenkaan on kysymys.

Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista. Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman seurauksena.



Leukanivelen toimintahäiriö johtuu usein purennastan

Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta. Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.

Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden voimakas yhteenpurenta yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden narskuttelusta.

Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.

Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi vastakkain.

Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa. Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.

Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.

Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun lievityksessä.

Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma, sitä voidaan yrittää lievittää biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta käyttämään kovinkaan usein.

Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.

Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa. Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän sijasta laatuun.
Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.

Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää, lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.

Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää voimakkaasti etukenossa.

Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.

Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra voimakkaasti hampaita yhteen.



Leuan sijoiltaanmeno, haukottelukin voi olla riskin

Leuka voi mennä sijoiltaan voimakkaasti haukotellessa, oksennuksen yhteydessä tai lyönnin seurauksena suun ollessa auki. Jos leuka ei mene itsestään paikalleen lääkäri saattaa vetää sen paikalleen painaen leukaa alaspäin. Tällöin lääkärin on järkevää suojata peukalonsa potilaan tahattoman puraisun varalta.






Lääkärissä käynti tarpeenn

Voimakkaampi päänsärky leukanivelvaivojen yhteydessä.
Suun aukaisemisen vaikeus.
Pitkittyneet leukanivelvaivat, jotka eivät kotikonstein rauhoitu.

Hammaslääkärissä käynti tarpeen

Huonot hampaat.
Hampaiden paikkauksen jälkeen alkaneet leukanivelvaivat.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät, ajoittaiset leukanivelvaivat.

Lisätietoa leukakivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli leukanivelvaivoista.
Purentaelimistön toimintahäiriöiden käypä hoito suositus.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli leukanivelen äänistä, sijoiltaanmenosta ja puremalihasten arkuudesta.
Washingtonin yliopiston englanninkielinen esitys leukanivelen anatomiasta ja toiminnasta.

Suukipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Herpes Simplex on nykyisin yleinen huulikipu

Herpes Simplex tyyppi 1 -virus aiheuttaa tulehduksia suussa. Yleensä oireet alkavat kutinana ja polttavan kipuna huulessa. Sen jälkeen kehittyy pieniä rakkuloita, joihin muodostuu rupi noin viikossa. Usein mukaan liittyy bakteeritulehdus, mikä voi pitkittää vaivaa.

Hoitona käytetään paikallisia herpes-virukseen vaikuttavia lääkeaineita. Lääkkeen teho on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa hoito päästään alkamaan. Jos mukaan on liittynyt bakteeritulehdus, antibioottisalvat ovat myös tarpeen.




Suun limakalvon muutokset on syytä pitkittyessä tutkia

Suun limakalvoihin voi tulla erilaisia muutoksia. Väri muuttuu ja rakkuloita sekä haavautumia tulee tulehdusten ja huonon suuhygienian vuoksi. Joskus suun limakalvo voi vaurioitua liian kuuman ruoan takia. Tämä vaiva yleensä paranee muutamassa päivässä.

Allergisen pitkäaikaisen nuhan yhteydessä voi esiintyä suun limakalvojen kuivumista, johon eivät normaalit kuivan suun hoitoon tarkoitetut tuotteet auta. Syynä voi olla nenän tukkiintumisesta johtuva suun kautta hengittäminen, joka luonnollisesti kuivattaa limakalvoja. Tällöin paremman tehon voi antaa allergiaoireiden, varsinkin nenän limakalvoturvotuksen, kuriin saattaminen.

Suun limakalvoilla esiintyy myös virustulehduksia, joita tavallisesti aiheuttaa herpes-virus. Ensimmäinen tulehdus sairastetaan yleensä lapsuudessa. Herpeksen voivat aktivoida mm. vilustuminen, stressi, vammat, hampaan poisto ja kuukautiset.
Myös monet muut virukset saattavat antavat suun alueella oireita. Useat ihosairaudet, esim. punajäkälä, aiheuttavat muutoksia suun limakalvoilla.

Suun limakalvomuutosten hoitaminen on hankalaa, koska lääkeaineet pysyvät huonosti paikallaan. Bakteereja tappavia purskutteluaineita on hyvä kokeilla. Suun limakalvojen haavaumien hoidossa voidaan käyttää myös kostutettua teepussia.

Kasvaimia esiintyy myös suussa. Siihen viittavien oireiden jatkuessa pidempään, potilaan täytyy käydä lääkärillä arvioittamassa tilanne.

Ärsyttäviä ja liian kuumia tai maustettuja ruokia kannattaa välttää. Maitotuotteiden säännöllinen käyttö helpottaa joidenkin ihmisten oloa.



Hammaskivut, hoida heti reiät kuntoon

Tavallisin syy hammaskipuihin on mädän aiheuttamat reiät. Alkuoireena voi olla makean vihlominen hampaassa. Reiän suuretessa kuvaan tulevat mukaan kylmän ja lämpimän aikaansaamat vihlaisut. Jos kylmästä tai kuumasta seuraa pidempikestoista särkyä suussa, hampaan ydin voi jo olla tulehtunut.

Hammaskipu voi säteillä yläleuasta ohimoseutuun ja alaleuasta korvan alueelle. Tällöin hammas on arka koputukselle. Diagnoosi varmistuu hammaslääkärin tutkimuksessa ja tarvittaessa röntgenkuvauksessa.

On tärkeätä hoitaa reiät kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoitona käytetään hampaan tuhoutuneen kudoksen poistoa ja paikkaamista. Juuren tulehtuessa joudutaan turvautumaan juurihoitoon.Ensiapuna henkilö voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja kylmäpakkausta kipualueen hautomiseen. Hammaslääkärissä käynti on kuitenkin tarpeen.



Ientulehdus, harjaa hampaat paremmin

Hampaan kipuja voi aiheuttaa myös ientulehdus, joka usein johtuu huonosta suunhoidosta, hammaskivestä, huonosti sopivasta proteesista ja paikkojen reunoista. Jos taudin annetaan edetä, se saattaa johtaa syvempien kudosten tulehtumiseen.

Lievissä tapauksissa hoitona riittää usein suuhygienian parantaminen ja paikallisten ärsyttävien tekijöiden poistaminen. Itsehoitona on hampaiden huolellinen harjaus ja niiden välien puhdistaminen hammastikulla tai hammaslangalla. Ärhäkkäämmässä tilanteessa voidaan käyttää bakteereja tuhoavia paikallishoitoja ja joskus antibioottejakin.

Kielen kivut voivat johtua sienitulehduksesta

Kielen kipu voi olla sienen aiheuttama. Suussa löytyy hiivasientä jopa puolelta täysin oireettomistakin ihmisistä. Syinä ovat mm. sokeritauti, B12-vitamiinin tai raudan puute, huonosti istuva proteesi ja antibioottikuuri. Suun huono hoito voi myös altistaa sienitulehdukselle.

Syljen erityksen vähäisyys saattaa olla edesauttavana tekijä. Nivelreuma, Sjögrenin syndrooma tai LED voivat aiheuttaa syljen vähenemistä. Myös eräät verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet, rauhoittavat ja allergialääkkeet saavat aikaan samanlaisen vaikutuksen.

Kuivuutta voi hoitaa suuvesillä, salvoilla tai imeskelytableteilla. Ruokaöljyä voi myös kokeilla paikallisesti. Alkoholipohjaisia suuvesiä kannattaa välttää, koska ne voivat lisätä limakalvojen kuivuutta, samoin kuin happamat ja voimakkaasti maustetut tuotteet.

Sienitulehdus voi ilmetä punaisena limakalvona ja kiiltävänä kielenä tai vaaleina peitteinä kielellä ja limakalvoilla. Tulehduksen hoitoon käytetään sieniin vaikuttavia aineita, yleensä paikallisesti annosteltuna. Sienitulehdukselle altistavat tekijät pitäisi pyrkiä poistamaan. Niiden uusiintuminen on kuitenkin tavallista.

Kielen kipu voi aiheutua B12-vitamiinin puutteesta. Anemiassa esiintyy suuoireita joka kolmannella ihmisellä. Suolistosairaudet, laihduttaminen tai liiallinen alkoholin käyttö saattavat saada aikaan kielen kipeytymisen. Sjögrenin syndroomassa voi limakalvojen kuivuus aiheuttaa kipuja ilman hiivatulehdustakin.



Nielun tulehdukset voivat seurata suutelemisesta

Nielun tulehdukset ovat tavallisia. Ne voivat olla virusten tai bakteerien aiheuttamia. Kun kurkkukipuun liittyy nuhaa ja yskää, aiheuttajaksi voi hyvällä syyllä epäillä virusta. Usein virustulehduksiin liittyy myös lihasten särkyä. Yleensä kurkkukipu ei silloin ole kovinkaan voimakasta, mutta kuume ei nouse korkealle ja yleisvointi pysyy siedettävänä.

Lapsilla tavallisimpia virustulehduksia ovat adenovirukset. Nuorisolla esiintyy suutelemisen välityksellä leviävää mononukloosia eli rauhaskuumetta. Siinä kaulan imusolmukkeet suurenevat. Joskus se voi aiheuttaa hyvinkin voimakkaita kipuja, jopa nielemisvaikeuksia. Virustulehduksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa.

Jos kurkkukipu pitkittyy ilman muita ylähengitysteiden oireita, syytä on tutkia angiinan eli tonsilliitin mahdollisuus. Tällöin nielurisat turpoavat, ja niihin ilmaantuu usein valkeita peitteitä. Kuume voi nousta hyvinkin korkeaksi. Streptokokin aiheuttamat nielurisojen tulehdukset on syytä hoitaa jälkivaivojen ehkäisemiseksi. Muuten voi seurata sydämen, munuaisten ja nivelten tulehduksia.

Diagnoosin varmistaminen sujuu parhaiten nielunäytteellä. Näin voidaan myös välttää tarpeettomia antibioottikuureja. Pelkästään tutkimuksen perusteella on mahdotonta erottaa varmuudella bakteeri- ja virustulehdusta. Yleensä bakteeritulehdusta hoidetaan penisilliinikuurilla.

Jos antibioottia ei tarvita, hoidoksi riittää yleensä lepo ja kurlaaminen.
Aamulla esiintyvä kurkkukipu ilman muita oireita johtuu usein suurentuneista kita- tai nielurisoista. Koska hengittäminen nenän kautta on rajoittunut, nukutaan suu auki. Se kuivattaa limakalvoja ja seurauksena on kipuja. Ensiapuna voi juoda jotain lämmintä, mikä usein rauhoittaa kipua. Myös kuorsaajilla voi esiintyä aamuista kurkkukipua samalla mekanismilla.

Nielun tulehduksissa on tärkeää nauttia runsaasti nesteitä ja levätä riittävästi. Tarvittaessa voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä tai flunssan hoitoon tarkoitettuja lääkeyhdistelmiä.

Nielua voi kurlata esim. seoksella, jossa on lusikallinen suolaa tai ruokasoodaa sekoitettuna lasilliseen vettä. Tämä helpottaa kipua. Myös joitain yskänlääkkeitä voi käyttää kurlaamiseen.

Apteekista saatavia reseptivapaita kurkkutabletteja tai -pastilleja voi käyttää väliaikaisesti lievittämään kipuoireita.

Monet uskovat runsaan C-vitamiinin nopeuttavan paranemista.

Nielun paise aiheuttaa pullotusta

Joskus nielun yläosaan voi kehittyä paise. Tällöin oireena on yleensä toispuoleinen nielukipu, joka voi säteillä korvan seutuun. Leukaa voi olla hankala avata ja puhekin saattaa sujua vaivalloisesti.

Usein vaiva ilmaantuu tavallisen nielutulehduksen jälkeen. Jos kipuun on määrätty antibioottia, niin oireet voivat väliaikaisesti rauhoittua. Katsottaessa nähdään toispuoleinen pullotus paiseen alueella. Hoitona on paiseen avaus kirurgisesti. Lapsilla tehdään usein samalla nielurisojen poisto.



Äänihuulten ja kurkunkannen tulehduksessa on puhetauko tarpeen

Jos kurkkukivun lisäksi oireena on äänen käheys ja mahdollisesti yskä, oireet saattavat johtua äänihuulten tulehduksesta. Se hoidetaan useimmiten antibioottikuurilla. Lääkäri voi varmistaa diagnoosin tähystämällä äänihuulia peilillä..

Tulehduksessa on tärkeää säästää äänihuulia rasitukselta ja puhua vain välttämättömät asiat. Kuiskaaminen on tavallista puhetta suurempi rasitus äänihuulille eikä sitä saisi lainkaan tehdä. Pahimman vaiheen aikana kannattaa kirjoittamalla pitää yhteyttä..Kun vointi huonontuu nopeasti, ilmaantuu syljen nielemisvaikeuksia ja olo helpottuu etukumarassa. Tällöin on syytä hakeutua päivystykseen. Lääkäri voi tarkastaa kurkunkannen tulehduksen peilin avulla. Jos siinä on nähtävissä tulehdusmuutoksia, niin sairaalahoito on tarpeen. Antibioottihoidolla tilanne yleensä rauhoittuu.

Suukivut vaihdevuosina

Vaihdevuosi-iässä suun kuivuminen ja kivulias tai polttava kipu suussa on tavallinen oire. Kuivumista esiintyy noin parillakymmenellä prosentilla ja kipua kahdeksalla prosentilla vasta julkaistun väitöskirjatutkimuksen mukaan. Sen arvioidaan liittyvän vaihdevuosiin. Hormonien käytöllä tai käyttämättömyydellä ei ollut vaikutusta oireiden esiintymiseen.


Suukipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Kurkkukipu, jos nielurisoissa näkyy valkeita peitteitä eikä ole muita hengitystietulehduksen oireita.
Kurkkukipu, jos yleiskunto huononee ja ilmaantuu syljen nielemisvaikeuksia.
Kurkkukipu, jos yleiskunto huononee nopeasti.
Kurkkukipu, jos läheisillä on ollut antibioottihoitoa vaativa nielutulehdus.
Toispuoleinen nielukipu, suun avaamisen vaikeus ja mahdollisesti pullistuma nielussa nähtävissä.

Hammaslääkärille

Jatkuva hammaskipu.

Lääkärissä käynti tarpeenn

Pitkittynyt nielutulehdus.
Huonosti parantuneet suun limakalvomuutokset.

Hammaslääkärillä käynti tarpeen

Hammas- ja ienkivut.

Yleensä voi hoitaa itse

Suun paranevat limakalvomuutokset.
Itsestään ohimenevät lievät nielutulehdukset.
Lievät ientulehdukset.

Lisätietoa suukivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli herpes simplex tulehduksesta.
Therapia Fennica huulien, poskien, ikenien ja kielen limakalvosairauksista.
Therapia Fennica suun ja hampaiden sairauksista.
Hammaslääkäriliiton sivujen esitys suun sienitulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nielutulehduksesta.
Lastenlaakari.comin artikkeli lasten nielutulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nielun paiseesta.
Otolaryngology Houstonin englanninkielinen kuvasivu nielun tulehduksista.