Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille. Kyynärpään vaivat ovat toimistossa tavallisia
Kyynärpään vaivat ovat yleisiä toimistotyöntekijöillä. Päätetyöskentelyssä kyynärseudun lihasten kiinnittymiskohdat ärtyvät helposti varsinkin, jos työasennoissa ja -tottumuksissa ei ole huomioitu kyynärpään vaatimuksia. Samoin voi paikka kipeytyä vamman tai äkillisen poikkeuksellisen rasituksen seurauksena.
Tenniskyynärpään voi saada, vaikkei pelaisikaan tennistä
Tavallisin kyynärkivun aiheuttaja on ns. tenniskyynärpää. Kutsumanimi on tullut siitä, että kipu esiintyy suhteellisen usein tenniksen pelaajilla. Sillä tarkoitetaan kyynärpäässä olkaluun ulomman nivelnastan lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä ja tulehdusta. Kyynärkipu voi alkaa poikkeuksellisen rasituksen yhteydessä tai jos henkilö on tottumattomana tehnyt voimaa vaativia toistoliikkeitä.
Kyynärpääseudun jänteisiin kehittyy rappeutumamuutoksia ikääntymisen myötä samalla tavalla kuin muuallekin elimistöön. Jatkuvat käden samanlaiset toistoliikkeet ja liiallinen rasitus kuten esimerkiksi runsas tennispallojen lyöminen mailalla, jatkuva samanlainen toistotyö, esimerkiksi ylenmääräinen tietokoneen hiiren käyttö, voi aiheuttaa ärsytystä tai pieniä repeämiä jänteeseen ja sen kiinnityskohtaan kyynärpäässä pohjustaen tietä tenniskyynärpäävaivalle. Ongelma voi osittain johtua suorasta vammasta, äkillisestä venytyksestä tai kyynärvarren liiallisesta ojennuksesta.
Kipu voi alkaa kun rasitukseen tottumaton henkilö tekee toistuvasti liikkeitä, jotka vaativat paljon voimaa tai samalla yliojennusta. Yleensä kipu tuntuu kyynärpään ulkoreunalla, aluksi rasituksen aikana, mutta myöhemmin myös jatkuvana ja mahdollisesti yölläkin. Jos vaivan aiheuttanut rasitus jatkuu, niin ongelma pahenee.
Kyynärpäässä voi olla kipua kun nostaa kättä ylös tai ojentaa kyynärpäätä. Yleensä myös raskaammissa rasituksissa on vaivoja, kuten esim. painojen nostelussa tai heittoliikkeissä. Oireina voi kivun lisäksi olla paikallista arkuutta kyynärpään ulkosyrjällä. Aamuisin voi olla jäykkyyttä ja käden puristusote saattaa olla heikko ja kivulias.
Olkaluun ulompaan nivelnastaan kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta kämmenselän suuntaan. Uusiintuvien pikkuvammojen tai toistorasituksen seurauksena kiinnittymiskohta voi ärtyä tai siihen saattaa tulla pieniä repeämiä. Ärsytyksen jatkuessa koko kyynärpääalue voi tulehtua ja kyynärseudun särkyä voi olla laajemmallakin alueella.
Kyynärpäätä tutkittaessa tuntuu nivelnastan kohdalla arkuutta. Kipua pahentaa vastustettu ranteen taivutus rystyssuuntaan. Kyynärpään liikelaajuudet ovat puolestaan yleensä normaalit. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella. Useimmiten ei laboratoriokokeita tai kuvantamista tarvita. Joskus röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus tarvitaan. Myös ENMG tutkimusta voidaan käyttää sulkemaan pois muita mahdollisia kivun syitä.
Useimmiten ei tarvita monimutkaisempia selvityksiä, vaan hoidot voidaan aloittaa lääkärintutkimuksen jälkeen. Yleensä käytetään aluksi lääkehoitoa tulehduskipulääkkeillä, kylmähoitoa ja lepuutusta. Ärsyyntymisen syy on pyrittävä keksimään ja poistettava, jos se vain mahdollista. Joskus on välttämätöntä tehdä muutoksia työpaikalla tai työtavoissa.
Lääkärin antama kortisonipistos tai fysikaalisen hoidon keinot saattavat olla tarpeen, jos lääkehoidolla ja levolla ei saada tilannetta rauhoittumaan. Leikkaushoitoa joudutaan joskus harkitsemaan.
Kun kipu on rauhoittunut, tärkeää on lisätä käden rasituskestävyyttä. Rasituskestävyyttä on mahdollista saada aikaan vain pikkuhiljaa tehostuvalla lihasten harjoituksilla. Olennaista on edetä ammattitaitoisessa ohjauksessa riittävän rauhallisesti, mutta määrätietoisesti.
Itsehoitona voi reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja käyttää samanaikaisesti muutaman päivän kuurina antaen kylmähoitoa useamman kerran päivässä.
Tenniskyynärpäässä kannattaa venytellä mieluusti kylmähoidon jälkeen seuraavasti. Ensin koukistetaan kyynärpäätä ja pidetään samalla toisella kädellä rannetta taivutettuna kämmensuuntaan. Sen jälkeen oikaistaan kyynärpää pitäen ranne koko ajan koukussa toisella kädellä, jolloin kyynärpäähän kiinnittyvät lihakset venyvät. Tässä asennossa käsi pidetään 20- 30 sekuntia. Sama toistetaan useamman kerran päivän aikana.
Hoitoon ja ehkäisyyn on tarjolla erilaisia kyynärpään ja muiden alueiden tukia. Kipuvaiheessa voidaan käyttää rannelastaa estämään ranteen toistoliikkeet. Näin vähennetään lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä kyynärpäässä. Myöhemmässä vaiheessa saattaa olla hyötyä kyynärvarren aluetta puristavasta tenniskyynärpäätuesta, jolla myös pyritään vähentämään kiinnittymiskohtaan kohdistuvia voimia.
Töitä ja harrastuksia, missä tehdään kämmenen puristusta vaativia toistoliikkeitä, on hyvä välttää. Jos henkilö on käyttänyt hiirtä kipeytyneellä kädellä, sitä kannattaa opetella hallitsemaan myös toisella kädellä.
Lyhyitä taukoja on hyvä pitää useasti päivän mittaan varsinkin päätetyössä. Kipeää kättä voi nostaa ylös ja jännittää kaikkia lihaksia. Sen jälkeen kannattaa rentouttaa ja ravistella kättä.
On tarkistettava, että tietokoneen edessä on näppäimistölle riittävästi tilaa, johon voi laskea kädet. Kirjoittaessa näppäimistön eteen on myös syytä hankkia pehmeä rannetuki.
Tennistä pelatessa mailan varren pitää olla sopivan kokoinen. Lyönti tehdään ranne suorana. Tennis ei kuitenkaan ole squashia. Pehmeämmät jänteet ja pienempi mailan lapa voivat myös keventää iskun aiheuttamaa tärähdystä.
Kun kipu on saatu rauhoittumaan onnistuneen hoidon jälkeen, niin on tärkeää estää samat ongelmat tulevaisuudessa. Peleissä ja muussa toistuvia liikkeitä sisältävissä rasituksissa pitäisi käden käyttö rajoittaa tasolle, joka voidaan sietää ilman ärsytystä. Yleiskunto pitäisi pitää hyvänä ja pyrkiä vähitellen vahvistamaan kyynärvarren lihaksia ja myös muita yläraajojen lihaksia. Fysioterapeutti tai henkilökohtainen valmentaja voi tehdä harjoitteluohjelman, jolla käden toimintakykyä pyritään parantamaan ja näin ennaltaehkäisemään myös kipujen uusiintumista. Lihasvoimia vahvistetaan nousujohtoisesti.
Golfkyynärpää, ei yksin golfista
Kyynärpään sisäsyrjällä tuntuva vastaavanlainen kiputila on nimitetty golfkyynärpääksi. Jokainen varmaan arvaa miksi. Olkaluun sisempään nivelnastaan kyynärpäässä kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta kämmenen suuntaan. Muuten tila on pitkälle samantapainen kuin tenniskyynärpääkin, paitsi että kipuoireet ovat nyt kyynärpään sisäsivulla kun ne tenniskyynärpäässä ovat ulkoreunalla. Säteily alas kyynärvarren on kummassakin tilanteessa yleistä.
Molemmat kiusat johtuvat kyynärvarren lihasten ja jänteiden liiallisesta rasituksesta tai vähäisistä vaurioista, jotka aiheuttavat tulehdusta ja ärtyneisyyttä jänteissä ja kipuja niiden kiinnittymiskohdassa kyynärpään seutuun. Jos jänteissä on rappeutumaa entuudestaan, niin ärsytys voi syntyä helpommin.
Tämä sisäsivun kiinnittymiskohta rasittuu esimerkiksi golflyöntien ja monen muun urheilulajin ja fyysisen rasituksen yhteydessä. Ärtyminen syntyy helpommin golfkauden alussa. Vaiva voi alkaa yhdestä voimakkaasta ponnistuksesta tai toistuvasta rasituksesta jossa vaaditaan ranteen ja sormien käyttöä aiempaan rasituksen tasoon verrattuna epätavallisen suurilla voimilla. Tämä voi olla esimerkiksi viikonlopun remonttimaalaus tai kirvesmiestyöt kesälomalla. Liiallinen tekstinkäsittely saattaa aiheuttaa vaivoja, samoin urheilussa heittolajit, voimaharjoittelu ja muu vastaavaa toimintaa.
Kivun ja paikallisen arkuuden lisäksi saattaa muina oireina olla jäykkyyttä, puutumista, pistelyä ja käden tai sormien voimien heikkoutta. Vaivat alkavat useimmiten vähitellen. Jos sama rasitus jatkuu ilman korjaavia toimia, niin ongelma pahenee.
Yleensä diagnoosiin päästään lääkärin tutkimuksessa missä tyypillisesti todetaan kipuja voimakkaimmillaan paikallisesti kyynärpään sisäreunalla ja testauksessa saadaan aikaan kipua tällä samalla seudulla kun vastustetaan ranteen koukistusta kämmenen suuntaan. Joskus röntgen- tai MRI-tutkimus voi olla tarpeen jos on välttämätöntä sulkea pois muita mahdollisia kivun syitä.
Hoidossa on oikea-aikainen lepo tärkeää alkuvaiheessa. Kaikki toistuvia ja voimakkaita liikkeitä kivuliaassa kädessä tulee välttää kunnes kipu häviää. Kylmäpakkauksilla hautomista voidaan tehdä kivuliaalle alueella useita kertoja päivässä 15 minuuttia kerralla tai pidempään. Reseptivapaita kipulääkkeitä ja venyttelyä voidaan käyttää itsehoitona tuoreessa kipuvaiheessa. Fysioterapiasta on usein apua vaivan pitkittyessä. Myös kortisonipistoksia voidaan käyttää. Jos kipua ei muilla keinoin saada kuriin, on mahdollista keskustella onko leikkaushoito tarpeen.
Kun kipu on saatu rauhoittumaan, voi palata vähitellen normaaliin elämään. Rasitusta on syytä nostaa asteittain. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kohdennetut harjoitukset lihasvoiman ja kestävyyden lisäämiseksi kuntosalilla tai kotona ovat hyödyllisiä. Henkilökohtainen valmentaja tai fysioterapeutti voi laatia ohjelman tätä varten. Golfissa ja muissa urheilulajeissa on syytä tarkistaa suorituksen tekniiikka ja välineiden sopivuus mm. tarttumisotteen osalta.
Kyynärhermon pinne, joskus nojaamisestakin
Joskus kyynärseudussa esiintyy hermojen pinnetiloja. Tavallisin on kyynärhermossa, joka kulkee urassa sidekudossäikeiden alla hyvin pinnallisena kyynärpään alta, läheltä sisempää reunaa.
Hermo on huonosti suojattu ulkoisilta vaurioilta ja saattaa ärsyyntyä suoran vamman tai pidemmän puristuksen tai paineen seurauksena. Se voi joutua ahtaalle kyynärpään äärikoukistuksen yhteydessä. Suora isku, pitkittynyt paine tälle alueelle, kuten jopa vain nojaaminen, voi aiheuttaa ongelman. Myös anatomiset muutokset, kuten luupiikit, kasvaimet jne. voivat ärsyttää hermoa.
Kivun lisäksi oireina ilmaantuu puutumista ja tunnon alenemista 4. ja 5. sormessa. Hankalissa tapauksissa voi kädessä olla lihasheikkoutta ja lihaskatoa. Vaikeimmissa ongelmissa voi tuloksena olla 4. ja 5. sormien virheasento koukistukseen, joka muistuttaa linnun raatelujalkaa.
Lääkärin tutkimus tarvitaan jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset syyt kosketustunnon alenemiseen 4. ja 5. sormissa. Samantyyppisiä oireita voi aiheutua kaularangan rappeutumasta ja hermoärsytyksestä ranteen tasolla. Diagnoosi voidaan varmistaa tarvittaessa hermorata- eli EMG-tutkimuksella. Siinä todetaan alentunut hermoimpulssin johtumisnopeus kohdassa missä hermo on puristuksessa.
Kipuja helpottamaan itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä. Kyynärpään äärikoukistuksia on syytä välttää, samoin suoraa painetta tai nojaamista kyynärpäälle. Joskus on tarpeen vapauttaa hermo kirurgisesti jos ei vaiva muuten rauhoitu.
Värttinähermon pinne
Värttinähermo voi joutua ahtaalle kyynärpään alueella. Se on harvinaisempaa kuin kyynärhermon pinnetila. Puristusta voi syntyä värttinäluun murtuman yhteydessä. Tällöin oireina on voimakas kipu ja käden käytön vaikeus tai mahdottomuus
Lisäksi hermo voi ärsyyntyä töissä missä vaaditaan kyynärvarren lihasten toistuvaa, voimakasta ponnistelua. Esimerkiksi ruuvimeisselillä vääntäminen tai raskaan vasaran heiluttelu, varsinkin tottumattomalla, voi ärsyttää hermoja sen reitillä ja antaa vaivoja. Lihasten jännitys voi myös levitä samoihin lihaksiin, jotka ovat mukana lihas ja jänneärsytyksessä tenniskyynärpäävaivoissa.
Oireina on ulommassa osassa kyynärpäätä paikallista kipua, joka voi muistuttaa tenniskyynärpäätä. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisen oirekuvan, tutkimuksessa todettavan paikallisen arkuuden ja kipu testauksen avulla. Siinä yritetään saada aikaan kipua kun kyynärpää suorana vastustetaan ranteen ja keskisormen ojennusta. Värttinähermon puristus ei aiheuta tuntomuutoksia kädessä.
Yleensä levolla ja ärsyttävien liikkeiden välttämisellä saadaan oireet rauhoittumaan. Tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua voidaan käyttää itsehoitona. Joskus harvoin leikkaus voi olla tarpeen.
Kyynärpään vammat
Kyynärpään seudun luut voivat murtua vammojen yhteydessä. Tavallisin murtuma on kyynärlisäkkeessä, joka useimmiten syntyy kun kaadutaan kyynärpään päälle. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Suurempien vammojen ja pitkittyneen voimakkaan kyynärpään säryn tai liikerajoituksen jatkuessa on hyvä käydä kättä näyttämässä lääkärille. Onnettomuuksien yhteydessä voi nivel myös mennä sijoiltaan, onneksi tätä tapahtuu harvemmin. Tilanne vaatii välittömiä hoitotoimia.
Pienempien vammojen yhteydessä voi tulla nivelside-, jänne- tai lihasvaivoja. Pehmytkudoksiin voi tulla verenpurkaumia tai ruhjeita. Pienemmän kolhut paranevat useimmiten itsestään suhteellisen nopeasti. Itsehoitona voi käyttää tulehduskipulääkkeitä ja kylmää. Tilanteen pitkittyessä voi lääkärillä käydä arviossa.
Kyynärpään nivelrikko, harvoin nuorilla
Kyynärseutuun sattuu kohtuullisen usein erilaisia vammoja, joiden seurauksena nivelrusto saattaa vaurioitua jo nuorellakin ihmisellä. Iän mukana kaikilla ilmaantuu niveliin eriasteisia kuluma- ja rappeutumamuutoksia. Kyynärpään oireita aiheuttava nivelrikko ei ole onneksi kovin tavallinen koska nivel on tukeva, ei kanna päällään painoa, eikä useinkaan joudu jatkuvan suuremman rasituksen kohteeksi.
Kyynärpäähän nivelrikon oireina ovat kivut ja liikelaajuuksien supistuminen. Aluksi kipua ilmaantuu varsinkin rasituksessa. Se tuntuu tyypillisesti nivelen sisällä. Mukana voi olla myös turvotusta ja rutinaa tai muita ylimääräisiä ääniä niveltä liikuteltaessa. Joskus voi esiintyä nivelen lukkiintumisen tunnetta. Taudin edetessä voi mukaan tulla liikelaajuuksien supistumista.
Röntgentutkimus on usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Itsehoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua ärsytysvaiheessa. Myös lämmöstä voi olla helpotusta oireisiin saatavissa. Fyysinen rasitus pitäisi rajoittaa tasolle, jonka nivel hyvin sietää. Fysikaalista hoitoa on käytetty kipuvaiheissa. Leikkaustoimina voidaan tähystystä tai keinonivelleikkausta harkita jos ei muuten tilanteen kanssa selvitä.
Kyynärpään limapussin tulehdus eli bursiitti, pullistuma joskus suuri
Kyynärpään limapussi voi turvota vammojen tai rasituksen seurauksena. Yleensä suurempia kipuja ei esiinny, vaan ihminen itse huomaa kyynärpään seudussa pehmeän pullistuman. Hoitona voidaan käyttää pussin tyhjentämistä nesteestä ja kortisonipistosta. Jos limapussi on huomattavasti suurentunut, se voidaan joutua poistamaan leikkauksella.
Kyynärpääkipu, mahdollisen vaaran merkkejä
Kyynärpään voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. kyynärpään päälle kaatumisen jälkeen.
Kyynärpään kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.
Lääkärissä käynti tarpeen
Kyynärpään kivulias liikerajoitus.
Kyynärpään kipu, jos siihen liittyy käden heikkoutta tai halvausoiretta.
Kyynärpääleikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpöily.
Kyynärpään sormiin päin säteilevä kipu.
Kyynärpään kipu ja pidempiaikainen turvotus.
Kyynärpään kipu, jos se ei anna nukkua.
Kyynärpään kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Pitkittyneet kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.
Yleensä voi hoitaa itse
Lievät ja ohimenevät kiputilat, jotka liittyvät runsaampaan rasitukseen.
Lisätietoa kyynärpään kivuista:
Jumppavideoita kyynärvaivoissa, Kunto.net.
Eorthopod.comin englanninkieliset sivut kyynärpään anatomiasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli tenniskyynärpäästä.
Shoulderdoc.co.uk englanninkielinen esitys tenniskyynärpään leikkaushoidosta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli käden ja kyynärpään rasitussairauksista.
Therapia Fennica kyynärpään limapussin tulehduksesta.
Eorthopod.comin englanninkieliset sivut kyynärpään nivelrikosta ja sen leikkaushoidosta.
Yläraajojen lihasvoimaa parantava jumppaohjelma.
