keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Vammat

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Vammat

Kaikki elimistön kudokset voivat vaurioitua ulkoisen voiman vaikutuksesta. Mitä suurempi ulkoinen voima kohdistuu vammautuvaan elimeen sitä todennäköisempää on, että merkittäviä kudosvaurioita syntyy.

Suorassa iskussa voi kudoksiin tulla ruhjevammoja tai haavoja, lihakset ja jänteet voivat revähtää tai revetä , luihin voi tulla ruhjevammoja tai ne voivat murtua. Samoin voi käydä vääntöjen tai vetämisen seurauksena.

Haava syntyy helpoiten terävän esineen vaikutuksesta. Lyhyet ja pinnalliset haavat, joissa haavan reunat eivät ole irti toisistaan, paranevat useimmiten ilman suurempi hoitotoimia jos ne eivät pääse tulehtumaan.

Jos haavaan on päässyt likaa voi sen yleensä huuhdella pois vaikkapa vesihanan alla. Sen jälkeen voi haavan päälle laittaa laastarin tai steriilin siteen. Jos haavan reunat ovat erillään, haava on likainen tai se on syntynyt puremasta kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärille.

Jos jäykkäkouristusrokotusta ei ole annettu tai sen saamisesta on yli 10 vuotta, on haavan saannin yhteydessä käytävä lääkärillä joka tapauksessa rokotesuojan tarkistamiseksi.

Lihas voi revetä suoran tylpän väkivallan seurauksena tai jos siihen kohdistuu suurempi venyttävä voima kuin mitä se kestää. Näin voi käydä esim. urheilusuorituksen yhteydessä. Tällöin tuntuu repeämän alueella paikallinen voimakas kipu. Pienemmissä vammoissa voi kipu olla voimakkaampaa vasta seuraavana päivänä.

Jos repeämä on pinnallisessa lihaksessa, voi olla tunnettavissa kuoppa repeämän kohdalla. Lihaksen supistus on kivulias ja lihasvoima vähentynyt. Diagnoosi voidaan varmistaa ulträäni- tai magneettitutkimuksella, joilla nähdään hyvin myös repeämän aste ja suuruus ja erotetaan se samantapaisesta vaivasta, lihaskrampista.

Jännevammat syntyvä useimmin lihaksen ja jänteen rajoille tai jänteen kiinnittymiskohdassa luuhun. Itse jänne on niin vahvaa, että harvoin repeää ilman takana olevia rappeutumamuutoksia. Repeämän oireena on kipu liikesuorituksen yhteydessä ja tämän jälkeinen toiminnan huonontuminen liikkeissä, joihin kyseinen jänne ottaa osaa. Diagnoosin voi useimmiten varmistaa ultraäänellä tai magneettitutkimuksella.

Nivelsiteet voivat revetä varsinkin jos niihin kohdistuva veto ei kohdistu nivelsiteen säikeiden suuntaan. Jos veto tapahtuu säikeiden suunnassa niin nivelside saattaa irrottaa palasen luuta kiinnittymiskohdastaan ennemmin kuin repeää. Nivelsiteet revähtävät yleensä nivelen vääntyessä epätavalliseen asentoon ulkoisen voiman seurauksena. Tavallisin nivelsidevamma on nilkan nyrjähdyksen yhteydessä sattuva.

Luu vaatii murtuakseen merkittävää väkivaltaa. Voiman suunnalla on myös merkitystä. Murtuman yhteydessä on vamma- alue kivulias, turvonnut ja arka kosketellessa. Jos alue on ulkoisesti epänormaalin muotoinen, on murtuman todennäköisyys suuri. Painaessa luuta kauempaa voi murtumakohdassa tuntuva kipu auttaa diagnoosin teossa. Viimeistään röngenkuvauksella yleensä murtuma löytyy.

Kaikki merkittävät vammat on hyvä näyttää lääkärille. Ensiapuna vammoissa voi käyttää kolmen koon hoitoa eli kylmähoitoa, kohoasentoa vamma- alueelle ja kompressiota eli puristusta.

Lisätietoa vammoista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli vammoista.