keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Niskakipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.

Testaa niskakivun oirekyselykaavake!

Jos olet menossa lääkärille niskakivun vuoksi, voit täyttää tämän kaavakkeen ja lähettää sen omaan sähköpostiisi. Sieltä voit tulostaa sen itsellesi mukaan vastaanotolle, tai jos lääkärisi ottaa vastaan sähköpostia, voit välittää sen edelleen hänelle ennen vastaanottoa. Näin saat varmemmin kerrottua ja kirjattua vaivoistasi olennaiset tiedot. Lääkärisi voi myös saada ongelmistasi selvemmän kuvan ja hänelle jää enemmän aikaa tutkia ja miettiä vaivasi hoitoa. Voit myös tulostaa kaavakkeen tyhjänä ja täyttää sen käsin.

Palvelu ei maksa mitään. Sen turvallisuus on tavallisen sähköpostin luokkaa, joten älä lähetä siinä arkaluonteisia tietoja. Täyttämäsi kaavake lähetetään itse kirjoittamaasi omaan sähköpostiosoitteeseesi.

Täytä niskakivun oirekyselykaavake!



Niskakipu on päätetyöläisten tauti

Niskavaivat ovat nykyajan kansantauti, varsinkin toimistotyöntekijöillä. Jos päätteen ääressä ahertavilta kysytään, on sellainen ihminen poikkeus, jonka niskoissa ei ikinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Sitä useammmin niskan kipua tuntuu olevan, mitä kiireisempi ja stressaavampi työ on.

Niskalihakset on alunperin suunniteltu töihin, missä lihakset supistuvat ja sitten rentoutuvat. Tällaista on esim. halonhakkuu. Hämmästyttävää on, miten hyvin niska sietää varsinkin harjaantumisen jälkeen tämän tyyppistä toimintaa.

Sen sijaan esim. päätetyöskentelyssä niskalihakset joutuvat kannattamaan käsien ja pään lisäksi korkeintaan paperiarkin painon. Niskaan ilmaantuu kuitenkin usein oireita. Tämä johtuu siitä, että lihakset joutuvat olemaan tällaisessa työssä jatkuvassa kestojännityksessä, mitä ne sietävät huonosti.





Jännitysniska on yleinen kansantauti

Tavallisin niskakipujen aiheuttaja on jännitysniska. Siinä niskan lihaksissa tuntuu väsymystä, jäykkyyttä, puutumista, kipua ja särkyä. Niskavaivat yleensä pahenevat töissä, joissa lihakset joutuvat olemaan supistuneina, varsinkin jos työhön liittyy kiirettä ja stressiä.

Oireina voi olla lisäksi pannan tai kiristyksen tunnetta pään ympärillä, paineen tai puristuksen tunnetta, huimausta, epävarmuuden tunnetta ja myös pään alueen kipuja. Vedossa tai kylmillä ilmoilla niskasärky voi pahentua. Useimmiten niskan vaivat pahenevat päivän mittaan. Myös huonossa asennossa tai sopimattomalla tyynyllä nukuttu yö voi pahentaa oireita. Huonontunutta yleisvointia, kuumetta tai oksentelua ei jännitysniska selitä.

Tutkittaessa todetaan kaularangan liikkuvan hyvin, mutta niskalihakset yleensä aristavat. Röntgentutkimuksessa ei yleensä todeta muuta poikkeavaa kuin korkeintaan lisääntyneeseen lihasjännitykseen liittyvä kaularangan ryhdin oikeneminen.

Ensiapuna käytetään tulehduskipulääkkeitä. Niskan särky saadaan tavallisesti hyvin rauhoittumaan lämpöhoidolla, hieronnalla ja rentouttavalla lääkintävoimistelulla. Lieviä oireita voi koettaa itse helpottaa voimistelemalla niskaa ja hartioita sekä käyttämällä paikallisesti kylmä- tai lämpöpakkauksia.

Jos oireet ovat kovat, lihaksia vahvistavan voimistelun aloittaminen voi pahentaa niitä. Lihasten voimistaminen ja yleiskunnosta huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä tärkeää. Kuntoutus kannattaa aloittaa vasta, kun niskan kipuoireet ovat lieventyneet.

Perusteellisempaa tilanteen analyysia tarvitaan, jos kipuja ei saada normaalihoidolla asettumaan. Tällöin kannattaa käydä läpi työasennot sekä muut ns. ergonomiset tekijät, elämäntilanteen stressit, lihaskunnon tilanne, harrastukset ja tyynyasiat.

Kaksiteholaseja käytettäessä joudutaan tekemään toistuvia nyökkäämisliikkeitä, mikä voi myös osaltaan kipeyttää niskaa. Silmälääkärin kanssa voi keskustella lasiongelmista.

Usein jännitysniskasta kärsivät ovat tavallista tunnollisimpia työntekijöitä, jotka pyrkivät täydellisiin suorituksiin. Luonnettaan ei hevin voi muuttaa, mutta usein itsensä huomioiminen voi pidemmän päälle olla hyödyllistä.

Jos jännitysniskaan liittyy yleistä jännitystaipumusta, voidaan harkita lääkitystä, hypnoosihoitoa tai pyrkiä opettamaan ns. biofeedbackin avulla lihasten rentoutusta. Tällä menetelmällä havainnoidaan, miten lihakset omassa työssä jännittyvät ja millä toimenpiteillä sitä voi vähentää. Yleensähän päätetyön työpöytien ja tuolien säätelymahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät.

Jännitysniskasta kärsivillä saattaa olla asiaa rasittavia harrastuksia. Kutominen tuntuu olevan kovin suosittua, mutta se ei ole paras valinta, vaikka hyödyllistä toimintaa onkin. Kutoessa on järkevää pitää lyhyitä taukoja, tukea kyynärvarret ja pitää käsitöiden määrä kohtuullisena.

Uintiharrastus pelkästään sammakkotyylillä ja tukka kuivana saattaa myös olla huono kuntoilumuoto niskavaivaiselle. Henkilön kannattaa opetella rintauintia kilpatyylillä eli niin, että kasvot ovat välillä veden alla ja niska tällöin suorana ja rentona. Eri tyylejä pitää vaihdella sekä opetella uimaan sekaisin kroolia ja selkäuintia. Uintirupeaman jälkeen on hyvä venytellä niskalihaksista pois ylimääräinen jännitys.

Jos yöaikaan tai aamulla herättyä on pahoja niskaongelmia, tyyny on syytä tarkistaa. Vatsallaan maatessa kaularanka usein jumiutuu ja voi näin antaa kipuja. Nukkuipa ihminen missä asennossa tahansa, niin ihannetilanne niskan kannalta olisi, että hänen kaularankansa olisi suorana ja tuettuna. Jotta tähän päästäisiin, markkinoilla on erilaisia tyynyjä. Ne eivät valitettavasti tuo aina ratkaisua asiaan. Ongelma on siinä, että yön aikana ihminen saattaa vaihtaa asentoa useamman kerran. Tällöin ei haluttua asento välttämättä säily.

Ensiavun itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä muutaman päivän kuurina niskavaivoissa.

Lihasvaivoissa voi käyttää myös reseptivapaita salvoja. Kivun ollessa tuore ja voimakas, kylmällä hautominen on usein tehokasta. Muutaman päivän päästä saattaa lämpö sopia paremmin lievittämään kipua.

Jännitysniskassa on hyvä kevyesti voimistella hartioita ja niskaa esim. pyörittelemällä hartioita ja työntämällä päätä vuorotellen eteen ja taakse sekä jännittämällä sitä. Sen jälkeen pitää rentouttaa kaikki niskan ja hartiaseudun lihakset.

Niskan voimakkaampaa harjoittelua kannattaa lykätä kunnes kipuoireet ovat asettuneet. Sen jälkeen kuntosali tai muu lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävä harjoittelu on yleensä hyödyllistä.

Jännitysniskassa on välttämätöntä huolehtia työpaikan ja kotitöiden oikeista työasennoista. Päivän mittaan on hyvä pitää useita lyhyitä taukoja, joiden aikana voi kevyesti voimistella niskojen ja hartioiden seutua.

Päätetyötä tehtäessä kannattaa tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa, jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei saa olla liian korkealla eikä työskentelyasento vino. Ristiselkä täytyy myöskin tukea hyvin.

Pitkiä tauottomia työrupeamia täytyy välttää, kuten myös pidempiaikaista yhtäjaksoista autolla ajoa. Ajaessa on hyvä pitää ratista alhaalta kiinni aina kun se on mahdollista ja samalla hartiat rentotuvat.

Työtä tehtäessä kannattaa välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhaan jännittyneet ja rentouttaa ne. Jos henkilöllö on taipumusta työntää päätä eteenpäin, asento pitää korjata useasti päivän aikana.

Nukkuessa niska ei saa olla vinossa.

Kannattaa hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen vastapainoksi vuorotellen sekä supistuvat että rentoutuvat. Yleiskunnosta ja riittävästä rentoutumisesta on myös huolehdittava.



Kaularangan rappeutuma tulee iän mukana

Iän mukana ihmisen kaularankaan ilmaantuu kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja luupiikkejä. Jos kättä hermottavien hermojen ulostuloaukot ahtautuvat, ns. kaularankasyndrooma on syntynyt. Se on iäkkäämpien ihmisten tavallinen niskavaivojen aiheuttaja. Rappeutuma aiheuttaa kipuoireita niskaan, varsinkin kaularankaa liikutellessa. Vaivaan voi liittyä myös huimausta, yläraajaan säteilevää kipua ja puutumista, joka on pahimmillaan öiseen aikaan.

Tutkittaessa havaitaan kaularangan liikelaajuudet rajoittuneiksi ja koetellessa kivuliaaksi. Joskus onnistutaan käteen saamaan säteileviä oireita. Vaivan diagnostisoimiseksi tarvitaan röntgentutkimus, jossa löydetään kulumamuutoksia ja juuriaukkojen ahtautumaa. Magneettitutkimuksella selvitetään hermoratojen tilaa.

Hoitona kannattaa yleensä kokeilla kaularangan venytyshoitoa. Ennen varsinaista venytystä lihakset täytyy rentouttaa lämpöhoidolla ja hieronnalla. Hyvin äkäisissä vaivoissa saatetaan aluksi joutua esihoitona käyttämään kylmää. Venytystä voidaan antaa sekä käsin että koneellisesti. Hoitojen välillä saatetaan käyttää tukikaulusta, jonka tarkoituksena on rajoittaa kaularangan liikkeitä. Tätä kautta hermoärsytys vähenee.

Jos vetohoidolla ei saada riittävää tulosta aikaan tai sitä ei voida antaa, saatetaan kokeilla sähkökipuhoitoja tai akupunktiota. Hoitoon reagoimattomilla potilailla saadaan joskus aikaan hyviä tuloksia niin tässä vaivassa kuin jännitysniskassakin.

Kaularanka on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana mahdollisimman lähellä keskiasentoa. Apuna voi käyttää pehmeää kauluria.



Kaularangan välilevytyrä tuntuu joskus kädessäkin

Joskus voi käteen säteilevän kipuoireen takana olla kaularangan iskiastyyppinen vaiva, kun välilevyn pullistuma painaa hermojuurta. Oireet ovat samantapaisia kuin kaularankasyndroomassa. Kuitenkin ne alkavat tyypillisimmällään hyvin äkillisesti, esim. kipeytymällä yön aikana. Välilevytyrä voi olla nuorellakin ihmisellä. Diagnoosiin tarvitaan usein magneettitutkimus, myös hermoratatutkimuksesta (ENMG) saa hyödyllistä tietoa.

Hoitona voi kokeilla venytystä ja rangan pitämistä lähellä keskiasentoa. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Jos vaiva ei ala kohtuullisessa ajassa rauhoittua, kivut ovat sietämättömiä. Yläraajoissa voi myös olla lihasheikkouksia, jotka eivät osoita palautumisen merkkejä.

Välilevytyrässäkin on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana kaularanka mahdollisimman lähellä keskiasentoa, tarvittaessa pehmeän kaulurin avulla.



Niskan retkahdusvammat parantuvat yleensä pian

Auto-onnettomuuksissa syntyy niskan retkahdusvammoja, joista suurin osa asettuu nopeasti, mutta osa voi olla ongelmallisia. Näitä vammoja ei yleensä pystytä osoittamaan tavallisessa röntgenkuvassa. Seurauksena ihmiselle saattaa jäädä tunne, että heitä syytetään turhan valittamisesta. Magneettitutkimus on parantanut kuvantamisen mahdollisuuksia, mutta valitettavasti sekään ei pysty osoittamaan kaikkia retkahdusvammojen aiheuttamia anatomisia muutoksia. Hermorata- ja SEP-tutkimuksessa on joskus mahdollista saada viitteitä hermoston vauriosta.

Retkahdusvamman jälkeisinä oireina voi olla kipuja niskassa. Ne voivat säteillä yläraajoihin ja rajoittaa merkittävästikin kaularangan liikkuvuutta. Joskus vähäinenkin kaularangan liikuttelu voi kipeyttää voimakkaasti. Ilmeisesti kaularangan nikamien väliset nivelsiteet saattavat vaurioitua retkahduksen yhteydessä. Tämä aiheuttaa liikkeeseen toimintahäiriöitä ja kipuoireita.

Hoidossa on tärkeää antaa vaivalle riittävästi aikaa parantua. Oikea- aikaisesti on käynnistettävä liikeharjoitukset ja muut hoitotoimenpiteet. Tavallisimmin kaularangan liikuttelun aloitusta pitkitetään turhaan. Yleensä näillä vaivoilla on pitkällä tähtäimellä hyvä paranemistaipumus, mutta osalla potilaista vaivat voivat kiusata pitkiäkin aikoja.

Itsehoitona on hyvä mahdollisimman nopeasti alkaa käyttää kaularankaa normaalisti, elleivät lääkärit ole asettaneet rajoituksia sen käytölle. Yleensä kauluri on tarpeen vain poikkeustapauksissa.



Torticollis vetää kaulan vinoon

Torticolliksella eli kierokaulalla tarkoitetaan tilannetta, jolloin kaula äkillisesti tai pikkuhiljaa vetäytyy vinoon tai kieroon asentoon. Vaiva paranee yleensä nopeasti. Oireina on kipu ja jäykkyyden tunne niskassa. Niskalihakset ovat toispuoleisessa krampissa ja sen seurauksena pää jää vinoon asentoon.

Yleensä se alkaa vähitellen lievinä oireina, päätä kääntävinä nykivinä liikkeinä. Pää voi myös olla vasten tahtoa kallistuneena. Kiertynyt kaula, kipu, toistuva lihassupistukset ja vapina voivat pahentua ajan mittaan. Ne voivat olla kiusallista varsinkin tilanteissa missä on muita ihmisiä läsnä ja oireeseen kinnitetään huomiota. Myöhemmin kiertynyt tila voi tulla pysyväksi niin että on jäljellä vain hyvin rajalliset tai olemattomat mahdollisuudet kääntää päätä toiseen suuntaan.

Joskus muut sairaudet voivat johtaa spastiseen torticollikseen. Näin voi käydä aivovammojen tai kasvainten, verisuonisairauksien tai aivojen tulehdusten ja myrkkyjen tai huumeiden yhteydessä. Jos ei muuta syytä oireeseen ole olemassa, torticollista pidetään primaarisena.

Kierokaula voi olla syntyessä. Tällöin ei yleensä ole kipuja, mutta pää on kääntyneenä toiselle puolelle. Syy ei ole selvä, vaivan uskotaan johtuvan vammasta ennen synnytystä tai sen aikana. Tutkiminen ja hoito kuuluu alan asiantuntijoille.

Itsehoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja varovaista jäykistyneiden lihasten venyttelyä. Jos ei vaiva mene ohi, lääkärin vastaanotolla on arvioitava tilanne. Hoitoina käytetään useimmiten fysikaalisia hoitoja ja joissain lievissä tapauksissa nikamankäsittelyä.

Taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Aivojen tumakkeiden välisellä toimintahäiriöllä on väitetty olevan merkitystä vaivan synnyssä. Hyvät hoitomenetelmät valitettavasti puuttuvat. Lääkehoitoja, fysikaalista hoitoa ja hypnoosia voi kokeilla. Uusimpana keinona on käytetty lihasten käsittelyä botuliinitoksiinilla, jolla nykimistä aiheuttava lihas saadaan rentoutumaan muutamaksi kuukaudeksi.



TOS-syndroomassa ovat suonet ja hermot ahtaalla

Thoracic outletillä eli TOS-syndroomalla tarkoitetaan tilaa, jossa jokin ulkopuolinen rakenne painaa kaularangasta rintakehän yläaukeaman kautta käteen kulkevia hermoja ja verisuonia. Tämä aiheuttaa ajoittaisia tai pysyviä ärsytysoireita.

Voidaan erotella kolmea eri TOS tyyppiä sen mukaan mikä rakenne kärsii eniten. Lähes kaikissa tapauksissa hermoärsytys on tärkein oireiden aiheuttaja. Tätä kutsutaan neurogeeniseksi TOS oireeksi. Muutamassa prosentissa voi oireen takana olla laskimoveritulppa, jolloin on myös turvotusta käsivarressa. Harvinaisin muoto on valtimoverenkierron huononemisesta johtuva TOS. Tällöin on kipujen lisäksi käsi kylmä ja kalpea.

Vaivan syntymistä edesauttavina tekijöinä voivat olla epätavallinen lihasrakenne kaulan alueella, ylimääräinen kylkiluu, vamma tälle alueelle, tiukka jännejuoste tai liian suuret lihakset. Myös pitkä kaula ja hartioiden eteenpäin lysähtänyt asento saattaa lisätä sairauden riskiä.

Vaivoina saattaa olla epämääräisiä niskan, hartiaseudun ja yläraajan kipua sekä väsymistä ja puutumista. Usein ihmisellä on oireita myös yöllä, kun käsi on koholla. Jos henkilöllä on myös verisuoniperäisiä vaivoja, yläraaja voi olla kömpelö, heikko ja väri muuttuu.

Tutkittaessa todetaan usein arkuutta soliskuopassa. Erilaisilla käden asennoilla voidaan yrittää saada aikaan keinotekoisesti puristusta. TOS on todennäköinen vaiva, jos käden pulssi muuttuu tai stetoskoopista kuuluu suhinaa pulssin hävitessä. Käsien puristelu nyrkkiin sivulla olkavarret vaakatasossa on usein tehokkain keino aikaansaada oireita.

Hoitona käytetään fysikaalista hoitoa, jossa tavoitteena on saada aikaan hermoille ja verisuonille mahdollisimman vapaa kulkureitti. Tähän pyritään korjaamalla ryhtiä ja virheellisiä asentotottumuksia: Hieronnalla ja venytyksillä rentoutetaan kiristäviä lihaksia. Jos puristusoireen takana on pysyvästi kiristävä juoste tai vamma, leikkaushoitoa voidaan harkita.



Niskakivut lapsilla

Lasten niskakivut johtuvat useimmiten samantyyppisistä syistä kuin aikuisillakin. Pitkäkestoinen, epämukava, eteenpäin taipunut niskan asento on tavallinen syy niskakipuihin lapsilla. Myös lapsilla voi liiallinen stressi heijastua niskaoireina.

Lapsen niska voi joutua liian kovalle rasitukselle ja tulla kipeäksi painavien olkalaukkujen raahaamisesta, huonosta asennosta tietokoneen tai pelien käytössä, yksipuolisesta rasituksesta, pitkästä television tuijottelusta huonossa asennossa ja pikku vammoista urheilun tai leikkien yhteydessä. Varsinkin rajummissa leikeissä tai kontaktiurheilun parissa vammoja syntyy helposti. Vaikeampia vammoja on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.

Jos kyseessä on joku yleissairaus, niin yleensä on mukana muitakin oireita kuin vain niskavaivat. Lapsen pääkivun ja kuumeen yhteydessä on syytä käydä lääkärillä tilannetta näyttämässä ainakin jos niska on niin jäykkä, ettei leuka taivu koskettamaan rintaan.

Reumasairaudet voivat myös antaa niskaoireita ja lämpöilyä lapsille. Tällöin on usein myös mukana yleisoireita ja muita nivelvaivoja esim. nivelturvotuksen muodossa.



Niskakipu ja raskaus

Raskauden aikana voivat niskavaivat joillakin naisilla pahentua. Joillain taas aiemmat vaivat voivat hellittää. Lisääntymisen takana voi ajatella olevan hormonitasapainon muutos. Kun elimistö valmistautuu tekemään synnytystä varten rakenteet venyvimmiksi, niin se voi antaa helpommin pohjaa rankavaivoille. Myös painon lisääntyminen ja vartalon painopisteen muutos kohdistaa rasitusta uudella tavalla rankaan ja lihaksiin mikä voi saada aikaan vaivoja. Raskauden aikana kuten muulloinkaan ei kannata nukkua kovin monella tyynyllä, polvien alla tai välissä voi kokeilla pitää tyynyä. Jäähoitoa voi käyttää useamman kerran päivässä, hierontaan ei yleensä ole esteitä ja niskan rentoutuksesta ja venyttelystä kannattaa luonnollisesti huolehtia raskauden aikanakin. Mahdollinen lääkehoito kannattaa neuvotella raskauden aikana lääkärin kanssa yhteistoiminnassa.


Niskakipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Niskan pahempi suora iskuvamma, retkahdusvamma ja välitön kipeytyminen esim. auto-onnettomuudessa.
Niskakipu, johon liittyy niskajäykkyyttä ja kuumetta, sekä mahdollisesti oksentelua ja valonakuutta.
Niskakipu, johon liittyy virtsaumpi, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeutta.
Äkillinen niskakipu, johon liittyy kaikkien raajojen puutumista, heikkoutta tai halvausoireita.
Niskakipu, johon liittyy tajunnanmenetys tai pyörtyminen.

Lääkärissä käynti tarpeen

Käteen säteilevä kipuoire.
Käden halvaus- tai heikkousoireet.
Pitkäaikainen niskavaiva, joka ei kotihoidoin rauhoitu.
Niskan pitkittynyt vino asento tai lihasten tahdottomat pakkoliikkeet.
Niskakipu, johon liittyy pahempaa huimausta tai tasapainovaikeuksia.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät niskavaivat, jotka liittyvät päätetyöskentelyyn ja vastaaviin töihin.
Kaularangan iän mukana lisääntyvä kankeus ja lievät kipuoireet.

Lisätietoa niskavaivoista:

Jumppavideoita niskavaivoissa, Kunto.net.
Käypähoito suositus niskavaivoista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kaularangan sairauksista.
Therapia Fennica niskakivuista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli jännitysniskasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kaularangan rappeutumasta.
Therapia Fennica kaularangan välilevytyrästä .
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli niskan retkahdusvammasta.
Therapia Fennica kierokaulasta .
Therapia Fennica ns. TOS oireyhtymästä .

Lisätietoa niskavaivoista englanniksi:

Mikä nukkuma-asento olisi paras niska- ja selkävaivojen kannalta.
MedlinePlus niskakivusta.
Mayo klinikan sivut niskakivusta.
Necksurgery.com niskan anatomiasta.
Familydoctor.org niskakivun erotusdiagnoosi kaavio.
Emedicine niskan alueen lihas- ja jännekivuista.
Necksolutions.com niskan kotihoidosta.
webMD.com niskakivusta ja vammoista.
Ezinearticles.com niskakivusta ja asennosta.
Emedicinehealth.com sivut retkahdusvammasta.
Spineuniverse.com rangan rappeutumasta.
Mayo klinikan sivut kaularangan rappeutumasta.
The North American Spine Society välilevytyrästä.
Spineuniverse.com välilevy pullistumasta diaesitys.
webMD.com kaularangan välilevyvaivojen kotihoidosta.
MDGuidelines kaularangan välilevyongelmista ja selkäytimen muutoksista.
The North American Spine Society kaularangan ahtaumasta.
Mayo klinikan sivut kaularangan leikkauksista.
Mayo klinikan sivut kierokaulasta eli torticolliksesta.
Wikipedia torticolliksesta.
Healthline sivut synnynnäisestä torticolliksesta.
MedicineNet Tos eli yläaukeaman oireyhtymästä.
Wikipedia Tos oireyhtymästä.
HealthDesk.com niskan kyhmystä.



Kipu.net englanninkielisten kirjojen kirjakauppa. Kirjoja olkakivusta. Powered by amazon.co.uk.